Aamu oli rauhallinen.
Sellit aukenivat seitsemältä ja Kari joi yhdessä naapurisellin vangin kanssa kahvit. Karilla oli kahvinkeitin, mutta naapurilla ei. Siksi naapuri kävi päivittäin kahvilla Karin luona.
Sellit lukittiin aamiaisen jälkeen ja käytävällä liikkui vain kaksi putsarivankia eli osaston siivoojaa. Kari muistelee katsoneensa hetken televisiota ja sitten nukahtaneensa yksin selliinsä.
Vartija meni hakemaan Karin sellinaapuria, kahvilla käynyttä miestä, vankilan poliklinikalle. Vartija avasi oven. Hän näki, että selli oli aivan sekaisin, tavarat oli heitelty pitkin lattioita. Kun vartija kysyi, mitä sellissä oli tapahtunut, vanki vastasi sekavasti. Vartija arveli, että mies oli päihtynyt.
Kun mies astui käytävälle, hän piti käsiään taskuissa. Myöhemmin selvisi, että hän oli rikkonut sellissään peilin ja ottanut molempiin käsiinsä peilinsirpaleet aseiksi.
Ennen lähtöä poliklinikalle mies pyysi päästä naapuriselliin hakemaan Karilta nikotiinipusseja. Vartija avasi hänelle oven Karin selliin.
Sellinaapuri iski Karia peilin sirpaleella suoraan kaulaan. Sen jälkeen alkoi silmitön puukotus. Kari oli kuolla iskuihin.
Hyökkäys tapahtui syyskuisena aamuna 2024. MOT on selvittänyt tapahtumien kulkua muun muassa julkisesta esitutkintamateriaalista ja käräjäoikeuden tuomiosta.
Kari esiintyy jutussa pelkällä etunimellään, koska traumaattisista tapahtumista puhuminen julkisesti olisi liian raskasta ja hänen tarinansa jäisi kertomatta. Karin henkilöllisyys on MOT:n tiedossa.
Tappelun äänet kuullessaan vartija käski hyökkääjän lopettaa ja tulla sellistä ulos. Hyökkääjä ei totellut, vaan sanoi tappavansa Karin.
Kari tappeli vastaan. Miehet olivat toisissaan kiinni, kun he tulivat sellistä käytävälle. Hyökkääjä jatkoi Karin lyömistä peilinsirpaleilla. Samalla osastolle juoksi apujoukkoja.
Oven avannut vartija sumutti hyökkääjää. Hyökkääjä paiskasi Karin lattialle.
Karilta oli katkennut kaulalaskimo ja verta pulppusi lattialle. Hyökkääjä aiheutti Karille useita vammoja. Niistä vakavin oli kaulan syvä haava.
Nopea ensiapu selliosaston käytävällä pelasti Karin hengen. Sairaalassa hänelle tehtiin useita tunteja kestänyt leikkaus.
Näkyvimmät arvet ovat Karin kehossa, mutta hyökkäys jätti isot jäljet myös mieleen. Tapahtumat tulevat uniin joka yö. Henkiinjäämistaistelu toistuu aina uudestaan. Muiden ihmisten lähellä on vaikea olla.
Sairaalajakson jälkeen Kari siirrettiin toiseen vankilaan, josta hän myöhemmin vapautui. Sen jälkeen Kari on tuomittu uuteen vankeusrangaistukseen vanhoista rikoksista. Sitä hän suorittaa eri vankilassa.
Karia on jäänyt kaivelemaan Kylmäkosken vankilan rooli tapahtumissa. Ellei vartija olisi päästänyt hyökkääjää Karin selliin, tapon yritystä ei olisi tapahtunut.
Kari kertoo, ettei ole saanut vankilalta edes anteeksipyyntöä.
Vankila: Selvittäminen on muiden tehtävä
Kylmäkosken vankilan yksikönpäällikkö Katja Kirilov vahvistaa, ettei vankila ole ollut Kariin yhteydessä. Tilanteen selvittäminen kuuluu muille, hän sanoo.
Kirilov lisää, että yleisesti tämän kaltaisissa tilanteissa vangeille järjestetään tilanteiden jälkeen ja myös pidemmällä aikajänteellä tarvittavaa tukea.
Kirilovin ainoa kommentti Karin mahdolliseen korvausvaatimukseen on, että vangilla on oikeus hakea korvausta.
Mutta miten ylipäätään on mahdollista, että vartija päästi oman sellinsä sotkeneen, sekavan vangin toisen vangin lukittuun selliin?
– Nopean arvion perusteella vartija ei ole tilanteessa tehnyt riittävän perusteellista havainnointia, sanoo Kirilov.
Kirilov siis myöntää vartijan tehneen virheen.
Miten vartijan olisi pitänyt toimia, kun sekava vanki haluaa toisen vangin selliin?
Esitutkinnassa vartija kertoi, että normaalisti hän ei olisi antanut vangille lupaa mennä toisen selliin. Tällä kerralla hän kuitenkin päätti toisin.
Vartija arveli, että vanki pysyisi rauhallisempana poliklinikalle viemisen aikana, jos saisi nikotiinipussinsa.
Kirilov ei halua ruotia alaisensa päätöstä enempää:
– Vartija on tehnyt arvion ja toiminut tekemänsä arvion perusteella. En lähde sitä sen enempää kommentoimaan.
Kariin kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen Kylmäkosken vankilassa on tarkennettu ohjeistusta vankien vierailusta toisten selleissä. Vangit eivät saa enää käydä toisten selleissä, jos ne ovat lukittuina.
Korvauksia ei ole kuulunut
Oikeudenkäynnissä hyökkääjä kertoi hyökkäyksen syyksi tilapäisen mielenhäiriön.
Käräjäoikeus tuomitsi toukokuussa 2025 Karin entisen kahvikaverin neljän vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen tapon yrityksestä.
Hyökkääjä määrättiin myös maksamaan Karille 25 000 euroa korvauksia. Niitä mies ei ole maksanut.
Kari kertoo myös hakeneensa Valtiokonttorista rikosuhrikorvausta, mutta sanoo, ettei ole vielä saanut päätöstä asiassa.
Vartijoiden osaaminen huolestuttaa
Rikosseuraamuslaitosta on jo vuosien ajan vaivannut henkilökuntapula. Siksi osalla vankiloissa työskentelevistä vartijoista ei ole rikosseuraamusalan koulutusta. He voivat toimia määräaikaisina vartijoina enimmillään kaksi vuotta.
Karin sellin oven avanneella vartijalla on nykyään alan koulutus, mutta hyökkäyksen sattuessa hän ei ollut vielä valmistunut.
MOT kertoi maaliskuussa vanginvartijoiden koulutuksen tulevasta uudistuksesta. Uudistus on saanut kritiikkiä muun muassa siksi, että sen pelätään heikentävän tulevien vartijoiden osaamista ja ammattitaitoa. Se voi lisätä vaaratilanteiden määrää.
Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen päällikkö Johanna Huusko kertoi MOT:lle, että opetustuntien määrää oli pienennetty jo ennen uudistusta.
– Yksi kouluttajistamme sanoikin, että näillä tuntimäärällä me pystymme näyttämään, miten homma tehdään. Mutta emme enää pysty harjoittelemaan sitä.
Katso videolta vielä tiivistetysti Karin tapaus: