Hämeensaari näkyy miljoonille moottoritien ohikulkijoille. Se on Hämeenlinnan paraatipaikka – ja ongelma.
Hämeenlinnan ranta-alueiden kehittämisessä on toistunut vuosien aikana kaava, jossa eri suunnitelmat ovat epäonnistuneet tai muuttuneet nopeasti, vaikka niitä on valmisteltu pitkään.
Näin on käynyt erityisesti Hämeensaarelle ja läheiselle linja-autoaseman alueelle. Kaupunkilaiset ovat saaneet lukea usein tekstin: ”Tähän se tulee!”
No, ei tullut.
Nyt alueelle suunnitellaan Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) opiskelijakampusta.
Maailma muuttuu ja aika ajaa ohi. Teboilin huoltoasemakin on Hämeensaaressa tyhjillään.
1. Engelin empireasemakaavasta tyhjään Teboiliin
Jos arkkitehti C.L. Engelin visio olisi toteutunut, Hämeenlinnan keskustasta olisi avautunut näkymä rantatorilta Vanajavedelle.
Vuonna 1832 laadittu empireasemakaava oli yksi Suomen tärkeimmistä. Siinä rantatori oli kaupungin eteläinen portti, vilkas markkinapaikka.
Kaupungissa olisi leveitä katuja, runsaita istutuksia ja avoin yhteys järveen ja aurinkoiselle Hämeensaaren rannalle.
Nyt paikalla on Tokmanni, McDonald's ja tyhjä Teboil.
Hämeensaari on alavaa, entistä vetistä niitty- ja tulva-aluetta. Jos se olisi ollut helposti rakennettavissa, saari olisi todennäköisesti rakennettu 1800-luvulla, kun kaupungin asutus alkoi kasvaa.
Laajamittainen täyttötyö koneellisesti mahdollistui vasta 1950-luvulla.
Kaavan alareunassa sijaitsevan Rantatorin paikalle rakennettiin linja-autoasema vuonna 1958.
Engelin suunnitelmat valuivat asvalttiin viimeistään silloin, kun kaupungin läpikulkuruuhkien vuoksi tehtiin ensin Hopeaseppientie. Se laajeni 1980-luvulla Paasikiventieksi, joka erotti ruutukaavakeskustan visuaalisesti Vanajavedestä.
Katu alkoi hallita rantamaisemaa.
Hämeensaaresta tuli satojen vuosien aikana erilaisten yritysten teollisuusalue. Siellä on ollut väkiviinan jalostustehdas, Vikmanninlahden kaatopaikka myrkkytynnyreineen, huoltoasemia ja kaupparakennuksia.
Alueen virkistyskäyttö jatkuu edelleen uimahallin ja rantaväylän ansiosta. Paikalla oli aiemmin myös kylpylä, jossa tarjottiin muun muassa mutakylpyjä, sähköhoitoa ja hierontaa.
1970-luvulla Hämeensaareen avattiin Raketti-tavaratalo, jonka itsestään avautuvat ulko-ovet herättivät ihmetystä. Myöhemmin siitä syntyi Anttila ja nykyinen Citymarket Hämeensaari.
2. Tuhansien asukkaiden asuinalue
Kaupunginosaan alettiin suunnitella kunnianhimoista asuinaluetta 2010-luvulla. Havainnekuvien valkoisiin pilareihin muuttaisi 2 400–2 600 asukasta.
Rakennukset näyttäisivät houkuttelevilta kaupungin sisääntuloväylältä katsottuna. Sitä pidettiin myös merkittävänä virkistysalueena, jolla on yhteys vanhaan ruutukaavakaupunkiin ja järvelle.
Hämeensaaresta tuli Engelinranta, kun alueen kehittämistä varten perustettiin Eteläranta oy vuonna 2011. Se ohjasi 200 miljoonan euron hanketta.
Asuinaluetta markkinoitiin näkyvästi. Engelinrannanenkelit-Instagram-kampanjan tavoitteena oli saada nuoret naiset mukaan suunnitteluun, sillä perheitä houkuteltiin asumaan keskustassa veden äärellä.
Hämeensaaressa odottaa paljon tyhjää tilaa. Kaupunki omistaa suurimman osan, mutta myös Senaatti-kiinteistöllä on korttelissa numero 14 tonttimaata.
Markkinatilanne heikkeni ja asuntotavoitteet osoittautuivat epärealistiseksi. Koko Kanta-Hämeessä aloitettiin tuolloin keskimäärin kuuden kerrostalon rakentaminen vuodessa. Engelinrannan alue olisi imenyt tästä huomattavan suuren osan.
Yhtiön resurssit eivät riittäneet, ja se lakkautettiin hiljaisuudessa seitsemän vuoden jälkeen 2018.
Kaupunki halusi kehittämisen takaisin itselleen.
3. Areenaan mahtuisi 6 000 henkeä
Kaupunki teki äkkikäännöksen vuonna 2019. Se myönsi suunnitteluvarauksen yksityiselle sijoittajaryhmälle: 6 000 hengen monitoimiareena ja korkeita kerrostaloja.
Kiinteistökehittäjä GSP Group tavoitteli vauhdikasta etenemistä 190 miljoonan euron hankkeelle.
Mutta.
Hämeenlinnan pallokerhon HPK:n piti olla areenan pääkäyttäjä, mutta se ei pystynyt rahoittamaan hanketta.
Hämeenlinnan keskikaupungin asukasyhdistys kritisoi vahvasti: kaupunki on luovuttanut Hämeensaaren suunnitteluoikeudet yksityiselle osakeyhtiölle, jolle ei ole asetettu suunnitteluvastuita.
Asukasyhdistys vaati hankkeen keskeyttämistä. Asukkaat pelkäsivät ”betonilinnakkeen aiheuttavan liikennehelvetin ja tuhoavan kauniin rantamaiseman”. Osa ehdotti areenan siirtämistä Kantolan alueelle.
Tuli myös covid-19, ja pandemian seurauksena suuren monitoimiareenan toteutuminen todettiin erittäin epävarmaksi.
Areenan suunnitteluvaraus umpeutui vuonna 2024. Kaupunki palasi takaisin asumisen kaavoittamiseen – mutta kaavat ja katulinjaukset täytyi piirtää uusiksi.
Uudesta asemakaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen, koska alue kaipaa parempaa melusuojausta moottoritien läheisyyden vuoksi. Päätöstä ei ole vielä tullut.
4. Auton ehdoilla: Paasikiven ohikulkutie ja pysäköinti
Hämeensaaren kehittämistä on määrittänyt autokeskeinen ajattelu. 1980-luvulla rakennettu Paasikiventie katkaisee keskustan ja rannan yhteyden. Myös pysäköintiratkaisut ovat olleet keskeisessä roolissa kaikissa suunnitelmissa.
Läheisen linja-autoaseman kortteliin kaavailtu Lehto Groupin Lohkot-hanke kaatui 2020. Syitä olivat muun muassa kalliit pysäköintiratkaisut ja koronapandemian aiheuttama markkinatilanteen muutos.
Hämeensaaren liejuinen, täytetty maaperä tekee maanalaisista pysäköintiratkaisuista kalliita ja osin mahdottomia.
Monissa suunnitelmissa on haaveiltu Paasikiventien muuttamisesta kaupunkibulevardiksi, mutta käytännön toteutus on jäänyt.
Rantaväylä erottaa Hämeensaaren keskustasta myös henkisesti.
5. Miksi Hämeensaari on niin vaikea?
Engelinranta oli edelläkävijähanke mutta liian suuri Hämeenlinnalle. Se myös osoitti kaupunkikehittämisen riskit, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Aija Staffans. Hän on tutkinut Hämeensaarta osana laajempaa tutkimusta aluehankkeiden johtamisesta.
Aija Staffansista Hämeensaari on haastava, mutta siinä on myös vahvuuksia.
– Vahvuus on sijainti veden äärellä, lähellä keskustaa. Se näkyy moottoritieltä. Se on kaupungin julkisivu, Staffans sanoo.
Merkittävä haaste alueen kehittämisessä on 1980-luvulla valmiiksi rakennettu Paasikiventie, joka katkaisee keskustan ja rannan välisen yhteyden. Vuoden 1957 yleiskaavassa oli Staffansin mukaan autokeskeistä tulevaisuususkoa.
Rannan arvoa ei ymmärretty.
Staffansin mielestä yhteys keskustan ja Hämeensaaren välillä täytyy rakentaa maan tasossa.
– Ei alikulkuja, vaan viihtyisää, vihreää katutilaa eurooppalaiseen tapaan. Sellaista, joka houkuttelee ihmisiä kävelemään.
Hämeensaaren pehmeä maaperä ja puhdistustyöt tekevät rakentamisesta kallista.
– Se on selvästi yksi syy, miksi hankkeet eivät tahdo edetä, Staffans sanoo.
Aija Staffansin mukaan liian suuret hankkeet ovat riskialttiita.
– Yhdelle osapuolelle tehty laaja suunnitteluvaraus saattaa houkutella toteutuksen helppoudella. Hankkeen venyessä tai jopa kaatuessa menetetään paljon aikaa ja muita mahdollisuuksia.
Staffansista HAMK-kampus on potentiaalisesti hyvä ratkaisu.
– Asuntohankkeet ovat markkinariippuvaisia, mutta tähän kaupunki voi suoraan itse vaikuttaa. Eikä se ime mitään keskustasta pois, kuten Goodman teki.
Hän toivoo kampuksen yhteyteen opiskelija-asuntoja.
– Vasta silloin opiskelijat toisivat oikeasti elävyyttä kaupunkiin.
Kesäkuussa Hämeenlinnan valtuusto päättää HAMKin kampuksen paikasta.
Tampereella Hiedanrannan hanke etenee kohti 18 500 asukkaan aluetta, ja Jyväskylässä entinen teollisuusalue Lutakko onnistui, koska kaupunki piti suunnittelun omissa käsissään.
Hämeensaari on peili, johon Hämeenlinna heijastaa haaveensa, epävarmuutensa ja mahdollisuutensa uudistua. Toteutuuko Hämeensaaren uusi alku nyt, vai jääkö se yhä odottamaan?