Boazodoalli Aslak N.T. Juuso giehtaruohttasis lea dál álgojagi dahkan eanet almmuhusaid spire goddin bohccuin go diibmá olles jagis.
Diibmá Suomas almmuhedje olahusmeari spire goddin bohccuid, lagabui 7 000. Dán jagi lohku sáhttá leat vel stuorát. Dušše Duottar-Lappis leat dán jagi bealde dahkan juo 350 almmuhusa, mii lea olu eanet go diibmá dán muttus jagi. Juuso bohccot leat dain 50.
– Jus livččii vejolaš, de válddášin buot bohccuid heakkas ruovttoluotta. Dat lea mu mielas nu unna supmi man dain buhttejit, ahte gal mun milloseabbot válddálin ealli, lohká Juuso.
Juuso árvala, ahte geatkkit leat lassánan ja danin maid spirevahágiid mearri lea gorgŋon guovllus. Juuso lea ieš gávdnan eanáš geatkki goddin bohccuid.
Eanemus spirebuhtadusaid leat maŋimus jagiid máksán Giehtaruohttasa bálgosa guovllus.
Olles Suomas mákse diibmá spirebuhtadusaid sullii 10 miljon euro ovddas. Dán jagi spirebuhtadusaide leat várren veahá eanet, sullii 12 miljon euro.
Sullii logi proseantta vahágiin fitnet dárkkisteame
Boazodolliide dávjá mákset buhtadusaid spire goddin bohccos boazodoalli ohcamuša ja govaid vuođul. Lágas ii leat meroštallojuvvon, man stuorra oasi vahágiin galgá fitnat dárkkisteame báikki alde. Geavatlaččat hárve fitnet báikki alde vahágiid dárkkisteame.
Juuso mielas lea buorre go vahágiid dárkkistit.
– Dat lea buorre go dutket. Heitet duššiid hupmama das maid lohket boazodolliin, ahte dat ieš dahket daid. Mu mielas lea buoret go dutket vuđolaččat, oaivvilda Juuso.
Almmuhusaid dárkkisteami dahket guovllu gohcci eananguovloeiseválddit. Giehtaruohttasa dáhpáhusas dat leat Muonio eananguovlohoavda Annika Leinonen ja su mielbargi, eananguovločálli Mirka Nivukijärvi. Sudno bargobáiki lea Muonio gielddadálus.
Giehtaruohttasa bohccoráđuid lusa sis lea njealje diimmu mátki. Vuos guokte diimmu biillain ja de guokte diimmu mohtorgielkkáin.
Luondu billista ráppi jođánit
Dárkkistemiin dutket dan masa boazu lea jápmán ja geahččalit čielggadit, ahte makkár spire bohcco lea goddán.
Dan mii elliid bohcco lea goddán sáhttá dávjá oaidnit das, gos bohccos leat gáskinmearkkat. Eanodaga fuođđodikšunsearvvi doaimmastivrejeaddji Jouko Ala-Poikela muitala, ahte geatki dávjá gáská niskkis ja goddá bohcco. Albbasges lea čoddagis dahje njunis ja boazu sáhttá buvvánit. Gumppe mearkkat leat veahá siivvuin gitta, muhto dávjá gumppe viggá botket bohcco juolggi ja bissehit dan. Ala-Poikela mielde guovža njuovvá bohcco dego olmmoš.
Nelgon bohcco dutket ađadávttis. Go ađđama botke oaidná das, ahte leago bohccos buoidi vai ii.
Jahkásaččat oassi buhtadusohcamušain hilgojuvvo. Diimmá ohcamušain hilgojuvvui vuollel 10 proseantta.
Eananguovlohoavda Leinonen dieđu mielde čuolmmaid dagaha fuođđovahátláhka, mas lea dulkonmunni. Das ii daddjo, ahte mii dohkkehuvvo rábbin, baicce dan ferte eananguovloeiseváldi meroštallat. Muhtimin ráppis ii leat báhcán olus mihkkige. Ovdamearkka dihte geasset dat duššet jođánit.
Rihkkosdutkamii áššit ovdánit dušše hárve. Maŋimus logi jagi áigge gearretrivttiin gávdnojit dušše njealje dáhpáhusa, goas spirevahágat livčče ovdánan diggái.
Maŋimus dáhpáhus lea ođđajagimánus, go Lappi gearretriekti dubmii ovtta bálgosa boazoisida behttosis evttolaš fáŋgavuhtii.
Eananguovlohoavdda dieđu mielde dakkár dáhpáhusat leat unnán, main olbmot geahččalit skelbmošit spirevahágiin.
– Olbmot vigget leat rehálaččat ja doalahit sin beaggima, lohká Leinonen.
Muhtimin dakkárat goit bohtet ovdan.
– Nu mot earáge surggiin, sáhttet leat olbmot geat geahččalit geavahit vuogádaga ávkin, muitala Leinonen.
Jus eananguovloeiseváldi fuomáša skelbmošeami, de son hilgu almmuhusa ja dahká bolesii almmuhusa. Leinonen lea bargan spirevahátalmmuhusain dušše oktii almmuhusa bolesii.
