Katkeransuloista.
Sellaista oli tavata biologinen isänsä ensimmäistä ja viimeistä kertaa, kuvailee kuopiolainen Antti Heikkinen.
Isä oli tilannut kaksi kakkua ja kattanut kahvit pöytään.
Kaikessa tohinassa isä unohti kahvinpurut keittimestä. Noin minullekin usein käy, mietti Heikkinen.
Hän tarkkaili isänsä jokaista liikettä, eleitä, olemusta. Hän tiesi, että toista kertaa ei välttämättä enää tulisi. Eikä lopulta tullutkaan.
Vielä reilu vuosi sitten Heikkisen, 54, oli vaikea uskoa, että hän koskaan löytäisi biologisia juuriaan.
Heikkinen ja hänen siskonsa Kaisa Levander olivat saaneet jo nuorena tietää, ettei heidän isänsä ollutkaan heidän biologinen isänsä.
Vanhemmat olivat saaneet apua helsinkiläiseltä lapsettomuusklinikalta, jossa hoitoja tehtiin luovutetuilla siittiöillä. Tuolloin hoitoja ei säädetty lailla eikä lapsilla ollut oikeutta saada tietää biologisia vanhempiaan.
Lapsettomuushoidoissa käytettävien spermanluovuttajien uskottiin jäävän ikuisesti lääkärien salaisuudeksi.
DNA-testi paljasti eri isät
Heikkisen ja Levanderin äiti eli koko elämänsä siinä uskossa, että molemmilla lapsilla oli sama biologinen isä eli luovuttaja. Muutama vuosi sitten DNA-testeillä selvisi, että he ovatkin puolisisaruksia.
Miksi lapsettomuusklinikalta ei kerrottu äidille, että lapsilla on eri isät? Tämä on yksi monista kysymyksistä, joita klinikan toiminnasta on herännyt. Asiaa käsittelevä MOT julkaistiin joulukuussa 2024.
Sisarukset kertoivat tuolloin MOT:lle, että toiveet omien biologisten isien löytymisestä alkoivat hiipua. Kaikki DNA-testien löytämät osumat olivat kaukaisia.
Ohjelman julkaisun jälkeen alkoi kuitenkin tapahtua.
Eteläsuomalainen Essi näki lehtijutun MOT-ohjelmasta, jossa käsiteltiin lapsettomuusklinikkaa. Hän tiesi saaneensa alkunsa luovutetuista sukusoluista helsinkiläisellä klinikalla.
Sen seurauksena Essi teki DNA-testin. Hän paljastui Antti Heikkisen sisarpuoleksi.
– Yhtäkkiä tajusin, että tämä on se sama henkilö, joka oli siinä jutussa, jonka takia viime hetkellä päädyin tekemään sen testin. Ihan uskomaton juttu, Essi kertoo puhelimitse.
”Mukava, että jotakin on onnistunut”
Siskopuolen löytymisen jälkeen Heikkisen Riikka-vaimo paneutui jälleen tutkimaan jo löytyneitä kaukaisia DNA-osumia.
Sukulinja oli jo aiemmin ollut tiedossa, mutta nyt hän kävi läpi kaikki sukuhaarasta löytyvät miehet ja arvioi muun muassa sitä, että kuka olisi voinut olla mahdolliseen luovutusaikaan sopivan ikäinen.
Lopulta löytyi mies, joka oli vielä tuohon aikaan ollut lääkäriopiskelijana Helsingissä. Nyt vaimo tuli vakuuttuneeksi: hänen täytyy olla biologinen isä.
Heikkinen soitti miehelle.
– Kysyin, että oletko ollut mukana tällaisessa toiminnassa siinä 60–70-luvun vaihteessa, niin välittömästi hän vastasi, että kyllä, onpa mukava, että siitä on jotakin onnistunut.
Nyt isällä oli kuitenkin jo pitkälle edennyt syöpä. Heikkinen lähti mahdollisimman nopeasti poikiensa ja Essin kanssa tapaamaan isää, hänen vaimoaan ja tytärtään.
Videolla Heikkinen kertoo ensimmäisestä ja viimeisestä tapaamisestaan isänsä kanssa.
Heikkinen kertoo koko kohtaamisen ajan ihmetelleensä, miten toisessa ihmisessä voi olla niin paljon samankaltaisuutta.
Biologisen isän perheessä oli myös kaksi lasta. Yhteensä Antti löysi kolme uutta sisarusta.
Tapaamisen jälkeen hän laittoi isälleen viestin, jossa hän kertoi kuinka ihanaa oli tavata. Samalla hän kertoi olevansa surullinen siitä, ettei luultavasti enää ehdi toista kertaa häntä näkemään.
– Hän vastasi siihen, että ei ole omena kauas puusta pudonnut.
Myös sisko löysi biologisen isänsä
Myös Heikkisen sisko Kaisa Levander on löytänyt ohjelman jälkeen biologisen isänsä ja sisaruksia.
Tuusulalainen Matti Kiviluoto teki DNA-testin viime kesänä pitkän pohtimisen jälkeen. Tulosten odottaminen muuttuikin yllättäen jännitysnäytelmäksi.
– Menin käymään vanhempien luona ja sanoin, että hei, nyt vihdoin sain tämän aikaiseksi, niin sitten sieltä tuli, että sinun pitäisi Matti tietää nyt yksi juttu, Kiviluoto muistelee.
Vanhemmat kertoivat Kiviluodolle, että isä oli käynyt nuorena opiskelijana luovuttamassa sukusoluja. Heille ei koskaan kerrottu, oliko sukusoluista syntynyt lapsia.
Kiviluodon molemmat vanhemmat olivat lääkäreitä. Heillä oli usein tapana olla ”koekaniineina” erilaisissa lääketieteellisissä tutkimuksissa.
Kun perheeseen alkoi syntyä omia lapsia, isä lopetti sukusolujen luovuttamisen.
DNA-testi löysi Kiviluodolle yhden puolisisaruksen: Kaisa Levanderin.
Vain reilut kolme viikkoa DNA-tulosten jälkeen Levander matkusti Helsinkiin tapaamaan veljeään ja biologista isäänsä.
Vastaanotto oli äärimmäisen lämmin.
– Isä käveli minua vastaan ovesta ulos kädet ojossa ja halasi heti alkuun hymy korvissa, Kaisa Levander kuvailee.
Sisko ja veli. Niin Levander ja Kiviluoto puhuvat toisistaan. Molempia hämmästyttää, kuinka helppoa ja luontevaa yhteydenpito uusien sisarusten kesken on.
Välimatkaa on noin 500 kilometriä, minkä vuoksi Kiviluoto ja Levander puhuvat videopuheluita lähes viikoittain. Levander on tiiviisti yhteydessä myös nyt löytyneeseen siskoon Anja Kiviluotoon.
Yllättävä sattuma oli, että Levanderin ja Anja Kiviluodon lapset opiskelivat samalla linjalla Aalto-yliopistossa tietämättä olevansa serkuksia.
Matti Kiviluoto kertoo, että uusi sisko on otettu heti perheenjäseneksi. Hän kertoo iäkkäiden vanhempiensa saaneen uutta virtaa tästä iloisesta yllätyksestä.
– Isä oli aivan haltioissaan tästä asiasta. Molemmat ovat olleet onnellisia siitä, että ihana tytär on löytynyt.
Kaisa Levanderin ja Antti Heikkisen omat vanhemmat ovat menehtyneet jo vuosia sitten. Levanderille löytyneet uudet sukulaiset ovat olleet suuri rikkaus.
– Nyt sitten löytyykin elossa oleva vaari lapsilleni ja aivan ihana bonusmummi. Minulle sisaruksia ja lapsille serkkuja. On se ihan toinen maailma.
Kaisa Levander ja Matti Kiviluoto kuvailevat videolla, miltä uusien perheenjäsenten löytyminen tuntuu.
Mitä klinikalla tapahtui?
Molempien, Kaisa Levanderin ja Antti Heikkisen, biologiset isät paljastuivat lääkäreiksi, jotka olivat käyneet opiskeluaikoinaan luovuttamassa sukusoluja.
Muihin avoimiin kysymyksiin siitä mitä lapsettomuusklinikalla aikoinaan tapahtui, voi olla vaikea löytää enää vastauksia.
Samalta klinikalta on saanut alkunsa myös Timo Ramu, joka on löytänyt yli 50 sisarusta. Myös Ramu kertoi tarinansa MOT-ohjelmassa.
Vuosi sitten MOT löysi klinikan jo kadonneiksi luultuja potilastietoja erään mökin ullakolta. Mökki kuului klinikkaa pitäneen lääkärin lapsenlapselle.
Hän ei tiennyt mitä potilaskorteille pitäisi tehdä. Vaakakupissa painoivat lääkärin lupaus luovuttajien anonymiteetistä, ja toisaalta lasten oikeus oman alkuperänsä tietämiseen.
Juuri potilaskortit herättivät tuolloin Levanderissa ja Heikkisessä toivoa, että he voisivat niiden kautta päästä luovuttajien jäljille.
Ohjelman jälkeen tietosuojavaltuutetulle tehtiin useita ilmiantoja potilastietojen asiattomasta säilyttämisestä.
Tietosuojavaltuutettu kehotti toimittamaan potilastiedot eteenpäin joko Kelalle tai yritykselle, jolle klinikka myytiin.
Ohjelman jälkeen potilastiedot kuitenkin tuhottiin.
– Toki ne olisi voinut jonnekin arkistoon antaa, jonne ne olisivat kadonneet ikuisiksi ajoiksi samalla tavalla. Ehkä se oli sitten parempi, ettei niitä ole, lapsenlapsi perustelee.
Klinikkaa aikoinaan johtanut iäkäs lääkäri menehtyi viime syksynä.
Rauhan tunne
Antti Heikkinen on syvästi kiitollinen, että ehti tapaamaan isänsä. Isä menehtyi jouluaattona.
– Kyllä se oli pienestä kiinni, että ei siinä olisi tarvinnut olla varmaan kuukausikin väliä tai niin se olisi ollut sitten jo liian myöhäistä.
Isä ei ehtinyt tekemään DNA-testiä, mutta Heikkinen kertoo, ettei asiasta ole epäilystäkään sukuhaaran muiden DNA-osumien vuoksi sekä siksi, että sukulaisissa on niin paljon samoja piirteitä keskenään.
Isän tapaamisen merkitys oli paljon suurempi kuin Heikkinen olisi osannut odottaa.
Heikkiselle oli tärkeä ymmärtää, miksi hän on sellainen, kun on. Nähdä, että hänellä on velipuoli, joka on samannäköinen ja -kuuloinen. Isä, jolla on samoja eleitä, tapoja ja mieltymyksiä.
– Ehkä se löi sellaisen niitin paikalleen. Jollain tavalla se antoi ihan erilaisen rauhantunteen elämään.
Katso MOT-ohjelma Paluu paljastuksiin Yle Areenassa.
MOT: Paluu paljastuksiin
