Käyttökiellossa olleet kirkonkellot soivat taas Lahdessa – korjaustyö kesti yli kuusi vuotta

Lahden ortodoksisen kirkon kellot olivat vaarassa pudota. Kuusi vuotta myöhemmin ne soivat jälleen.

Suomen ainoa kirkontorniteknikko Supavit Nummelin kunnosti Lahden ortodoksisen kirkon kelloja kuuden vuoden ajan.

Suomen ainoa kirkontorniteknikko Supavit Nummelin on saavuttanut merkittävän rajapyykin: hän on valmistanut tai kunnostanut jo sata kirkonkelloa eri puolilla Suomea.

Viimeisin työ on kestänyt vuosia ja valmistuu näinä päivinä, kun Lahden ortodoksisen kirkon kaikki kolmetoista kelloa ovat käyneet hänen käsissään.

Urakan alkaessa kirkon kellot olivat huonossa kunnossa. Nummelinin mukaan tilanne oli jopa vaarallinen.

– Kellot olivat kirjaimellisesti vaarassa pudota, hän kertoo.

Ensimmäiseksi Nummelin asetti kellot käyttökieltoon.

– Rakenteita oli tarkastettu viimeksi kirkon valmistumisen aikaan. Ne olivat todella huonossa kunnossa.

Supavit Nummelin soittaa kirkonkelloja Lahden ortodoksikirkon tornissa.
Lahden ortodoksisen kirkon konserttikirkonkelloja soitetaan kuin soittimia. Hyvin viritetyssä konserttikellossa ei viritetä vain yhtä säveltä, vaan koko kellon sointispektri. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Vuosien urakka tulee päätökseen

Kuusi vuotta ja noin 800 työtuntia kestäneessä projektissa Supavit Nummelin suunnitteli, valoi ja asensi uusia kelloja. Lisäksi hän viritti vanhoja soimaan kauniimmin.

Monivuotisen työn hinnaksi kertyi runsaat 80 000 euroa.

Suurimmat Lahden ortodoksisen kirkon kelloista painavat pienen henkilöauton verran.

Laajasta urakasta huolimatta Nummelin puhuu työstään innostuneesti.

– Todella harvoin Suomessa asennetaan kolmetoista kirkonkelloa kerralla. Yleensä työ on vanhojen kellojen korjaamista ja soittojärjestelmien kunnostamista. Tämä on ollut täyttä juhlaa.

Lahden ortodoksisen kirkon kirkonkelloja.
Erilaiset liturgiset ornamentit ovat olennainen osa ortodoksisia kirkonkelloja. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Nummelin kertoo nauttivansa työstään erityisesti sen vaihtelevuuden vuoksi.

– Kahta samanlaista kirkontornia ei ole. Jokainen kohde vaatii suunnittelun lisäksi monipuolisia kädentaitoja metallitöistä sähkötöihin.

Suomen ainoa kirkontorniteknikko

Ammatti on harvinainen myös Euroopan mittakaavassa. Supavit Nummelin opiskeli alaa Saksassa kisälliperinteeseen nojaavalla otteella, mutta suuri osa osaamisesta on kertynyt itseopiskelun kautta.

– Tämä on niin pieni ala, että oppiminen ei lopu koskaan.

Lahden ortodoksisen kirkon kirkonkellojen jalkapedaalit ja kelloja soittavan jalat.
Konserttikirkonkellojen pedaalit ovat olennainen osa soitinta: ne tekevät kirkonkelloista moniäänisen “jalkiolla varustetun” instrumentin. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Tekniikan lisäksi työ vaatii musiikillista korvaa.

– Minulla on absoluuttinen sävelkorva. Tykkään äänistä, ja kirkonkellojen lisäksi soitan urkuja.

Kädentaitojen lisäksi työ vaatii koodaustaitoja

Perinteisen käsityöammatin rinnalla Nummelin hyödyntää modernia teknologiaa. Hän on kehittänyt kännykkäsovelluksen, jonka avulla kirkonkelloja voi soittaa etänä.

– Ei tarvitse olla kirkossa painamassa nappia. Kellot voi käynnistää mistä tahansa.

Sovelluksesta on ollut käytännön hyötyäkin.

– Olin jokin aika sitten Kanariansaarilla. Istuin siellä ravintolassa ja käynnistin kellot hautajaisia varten, hän kertoo.