Viime viikon torstaina käynnistynyt ydinasekeskustelu on ollut aaltoilevaa, mutta pysyvyyttä siihen ovat tuoneet kaksi fraasia.
Ensimmäinen on se, että ydinaseiden tuontikiellon purkamista ajavat kokoomuslaiset perustelevat kantaansa Suomen turvallisuuden maksimoimisella.
Kiellon purkajat puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) johdolla sanovat, että koska Suomi on sotilasliitto Naton ydinasepelotteen alla, pelotteen teho paranee, jos Naton ydinaseiden liikuttelua ei kriisiaikana rajoiteta.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb käyttää samaa perustelua.
Toinen fraasi on se, että kiellon purkamista vastustavat sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät taas perustelevat kantaansa parlamentarismin pitkillä perinteillä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Puheenjohtaja Antti Lindtmanin (sd.) mukaan oppositio pitäisi ottaa mukaan tekemään päätöksiä muutoksista ydinaseita koskevaan sääntelyyn, koska näin on tehty esimerkiksi, kun Suomi liittyi Natoon.
Ja jos SDP:ltä kysytään, ydinaseiden tuontikielto pitäisi säilyttää voimassa.
Stubb asettui Lindtmanin tueksi prosessissa
Perjantaina oli presidentti Stubbin vuoro astua näyttämölle. Tuulahduksena Kekkosen ajoilta Stubb kertoi ”kehottaneensa” puolueita työstämään ratkaisuja, jotta sopu asiassa löytyy.
Mutta vaikka Stubb siis ajaa ydinasekiellon purkamista, hän (nimiä mainitsematta) asettui Lindtmanin tueksi kiistassa siitä, miten asiaa pitäisi edistää.
– En ole oikein pitänyt niistä, jotka ovat syyllistäneet henkilöitä, jotka eivät ole valmiita heti hyväksymään tätä lainsäädäntöä. Ikään kuin puhuneet siihen suuntaan, että he eivät olisi Suomen turvallisuuden puolella. Olen tästä täysin eri mieltä, Stubb sanoi.
Stubbin sanoilla on painoa, ja ne kertovat siitä, että SDP:n poliittinen uhkapeli ydinaseiden tuontikiellon puolustamisella voi onnistua.
Ensi hallituksen pääministeripaikasta haaveilevalle Lindtmanille oli nimittäin poliittisesti riskialtista asettua välittömästi ja toistuvasti poikkiteloin hallituksen ja presidentin ydinasesuunnitelmien suhteen.
Lindtman tyrmäsi idean viime viikon torstaina heti Häkkäsen päätettyä oman tiedotustilaisuutensa. Tämän viikon keskiviikkona keskusta ehdotti kompromissina puolueiden yhteistä julkilausumaa, mutta senkin SDP torjui.
Puolueen kannalta riskinä on ollut, että lakimuutoksen kannattajien argumentti voittaa, ja äänestäjät alkavat mieltää SDP:n Suomen turvallisuuden näkökulmasta epäluotettavaksi puolueeksi, jolle ei pääministerin salkkua voi luovuttaa.
Riskiä korostaa se, että suomalaiset ovat viime vuosina alkaneet lämmetä ydinaseille. Nato Poll -tutkimushankkeen viime vuoden kyselyssä ydinaseiden kauttakuljetuksen olisi sallinut useampi vastaaja kuin kieltänyt.
Jopa ydinaseiden sijoittamista Suomeen kannatti 28 prosenttia vastaajista. Molemmat osuudet ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2023. Ydinaseiden vastustajia on enemmän naisissa ja vasemmistossa.
Nyt presidentti Stubb on siis asettunut julkisesti parlamentaarisen yhteistyön kannalle, kunhan sen lopputuloksena on ydinaseiden maahantuonnin salliminen.
Tämä avaa Lindtmanillekin tien loiventaa kantaansa ulkopoliittisen profiilinnoston jälkeen.