Pienituloinen työntekijä voi 40 vuoden työuralla saada samansuuruista eläkettä kuin henkilö, joka ei ole työskennellyt päivääkään.
Vai miltä tämä tuntuisi?
Henkilö tekee töitä 40 vuotta 1 700 euron kuukausipalkalla. Hän saa sen perusteella työeläkettä noin 990 euroa kuukaudessa.
Koska työeläke on matala eli alle 1 600 euroa kuukaudessa, henkilö saa tietyn kaavan perusteella päälle kansaneläkettä noin 325 euroa eli yhteensä runsaat 1 300 euroa.
Tästä henkilö maksaa jo vähän veroa, sillä verottoman eläkkeen raja on runsaat 1 000 euroa kuukaudessa.
Jos henkilön työura on hyvin vähäinen eli tekee töitä 40 vuotta vaikkapa 560 eurolla kuukaudessa, saa sen perusteella noin 325 euroa työeläkettä. Koska eläke on pieni, henkilö saa päälle vielä kansaneläkettä ja siivun myös takuueläkettä eli yhteensä 991 euroa.
Jos henkilöllä ei ole ollut työuraa, saa joka tapauksessa vajaan 790 euron täyden kansaneläkkeen sekä päälle vielä 204 euroa takuueläkettä – yhteensä vähimmäiseläkkeen verran 991 euroa kuukaudessa.
Täyden takuueläkkeen, eli 991 euroa kuukaudessa, saa silloin, jos henkilöllä ei ole mitään muita eläkkeitä.
Tästä linkistä pääset Eläketurvakeskuksen ylläpitämälle työeläke.fi-sivulle tarkistamaan eläkeosuudet eri työeläketulotasoilla.
Eläkkeellä ero paljon ja vähän töitä tehneen välillä on muutaman satasen.
Mä joka päivä töitä teen...
Onko se riittävä kannustin töissä puurtamiseksi vuosikymmenestä toiseen, jos naapuri saa lopulta lähes saman eläkkeen tekemättä mitään?
Kannusteloukun nosti esiin Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes Helsingin Sanomien haastattelussa.
Tämä huolettaa myös muita eläkeammattilaisia.
– Se näkyy yhteiskunnallisessa keskustelussa ja asenteissa. Viime kädessä on kysymys siitä, koetaanko järjestelmä oikeudenmukaisena, sanoo toimitusjohtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta.
Ilmiö liittyy Suomen eläkejärjestelmään, jossa takuueläke turvaa vähimmäiseläkkeen kaikille.
Työeläkelaitosten maksamaa työeläkettä kertyy tehdystä työstä ansioiden perusteella. Kela puolestaan maksaa takuu- ja kansaneläkettä, jos työura on ollut vähäinen tai olematon.
Takuueläke on täysimääräisenä sekä maahanmuuttajille että Suomessa syntyneille tänä vuonna 991 euroa kuukaudessa.
Takuueläke luotiin maahanmuuttajien tueksi
Telan toimitusjohtaja Siimeksen mukaan maahanmuuttajat saavat takuueläkkeen liian helposti.
Maahanmuuttajille oikeus takuu- ja kansaneläkkeeseen syntyy kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen.
Toisaalta koko takuueläkkeen perustaminen vuonna 2011 liittyy maahanmuuttoon.
– Se keksittiin pienituloisten inkeriläisten maahanmuuttajien tilanteen ratkaisemiseksi. Täyden kansaneläkkeen saaminen edellytti pitkää maassa-asumisaikaa, Kautto sanoo.
Inkeriläisiä ei haluttu jättää väliaikaiseksi tueksi tarkoitetun toimeentulotuen varaan.
– Poliitikot sitten päätyivät siihen, että luodaan pienituloisten asemaa parantava takuueläke. Se on siis valtion rahoittama kansaneläkkeen päälle maksettava etuus, Kautto sanoo.
Pienipalkkaisen työn eläkekannustimia pitäisi parantaa
Takuueläkettä saavat yleensä vähäisen työuran tehneiden maahanmuuttajien lisäksi eri syistä työkyvyttömät henkilöt.
– Poliitikot haluavat usein antaa lisää yhteiskunnan tukea vähävaraisille. Pienituloisten työnteon kannusteet voivat jäädä silloin huomiotta, Kautto muistuttaa.
Tilanne on Kauton mukaan poliittisesti vaikea ratkaista, sillä työeläkkeiden korottaminen vaatisi lisärahoitusta ja vähimmäisturvan heikentäminen olisi eettisesti ongelmallista.
Kautto kannustaa kuitenkin pohtimaan asiaa.
– Työhön liittyvien kannustimien täytyy olla riittävän vahvat, jotta työeläkejärjestelmällä on kansalaisten tuki ja luottamus.
EK:n asiantuntija: Asumistuki pahentaa kannustinloukkua
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari katsoo hänkin, että työuran ponnistelut palkitsevat eläkkeellä turhan heikosti tulotason alapäässä.
Rantahalvari huomauttaa, että kun yhtälöön lisää verotuksen ja asumistuen, kannustinloukku syvenee entisestään. Asumistukea maksetaan eläketulon päälle ja suhteellisesti eniten niille, joilla on pienin eläketulo.
Tällöin kansan- ja takuueläkettä saavan kokonaistulot nousevat lähelle keskituloisenkin palkansaajan eläkeajan tulotasoa.
– Tämä ei tietenkään kannustavuuden näkökulmasta ole hyvä juttu, että tulottomat ovat lopputuloksen kannalta samassa tilanteessa kuin ne, jotka ovat tehneet pitkänkin työuran, Rantahalvari sanoo.
Rantahalvarin mukaan ainoa varteenotettava keino tilanteen parantamiseen olisi kansaneläkkeen, takuueläkkeen ja asumistuen ”uudelleenmitoitus”, eli suomeksi sanottuna niiden leikkaaminen.
Kannustinloukun purkaminen alimpien työeläkkeiden tasoa parantamalla ei Rantahalvarin mukaan ole mahdollista julkisen talouden ongelmien vuoksi.
Yle pyysi juttuun kommentteja myös palkansaajakeskusjärjestö SAK:lta. Aikataulusyistä järjestön edustajan haastattelu ei onnistunut.
Kommentointi suljettu etuajassa moderoinnin ruuhkautumisen takia.
Korjattu 13.3. klo 12.14 linkkiyhteyden ylläpitäjänä ollut Kela Eläketurvakeskukseksi.