Katariina Haapanen, 28, säästää yli tuhat euroa kuukaudessa eläkeikää varten. Hän sanoo, ettei aivan luota siihen, että saa tulevaisuudessa luvattua eläkettä.
– En halua olla kenenkään muun varassa tai odottaa jotain, mistä en ole täysin varma. Tuo paljon mielenrauhaa, että tiedän, että voin mennä katsomaan pankkitilini ja tiedän tasan tarkkaan, mitä siellä on, hän sanoo.
Pankkitilin puskurin lisäksi Haapanen sijoittaa rahojaan.
Oikeustieteellisessä opiskeleva Haapanen haluaa mahdollisuuden jäädä eläkkeelle aikaisemmin kuin säädetyn eläkeiän tullen. Opiskelun lisäksi hän toimii markkinointipäällikkönä kokopäivätyön parissa, omaa sivutoimiyrittäjyyden ja on luottamustoimessa ammattijärjestö Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten varapuheenjohtajana.
Haapanen näkee tulevaisuutensa työelämässä valoisana, vaikka ymmärtää yleisen epävarmuuden ilmapiirin.
Halu säästää tulee riippumattomuuden tavoittelusta. Lisäksi hän ajattelee, että eläkkeellä ehtii tehdä asioita, joita ei nyt kiireisessä arjessa voi tehdä.
Nuoret ryhtyivät joukolla säästämään eläkeikää varten
Nuorten säästäminen eläkeikää varten on lisääntynyt viime vuosina paljon paljastaa Eläketurvakeskuksen 11. maaliskuuta julkaisema kyselytutkimus. Kyselytutkimukseen vastasi noin 1 600 työikäistä suomalaista syksyllä 2024.
Kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet 25–34-vuotiaista säästää eläkeaikaa varten. Edellisen kerran asiaa kysyttiin vuonna 2019 ja tuolloin 37 prosenttia nuorista aikuisista säästi eläkettä varten.
Samalla nuorten luottamus siihen, että he saavat tulevaisuudessa eläkettä, on heikentynyt.
Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan nuorten eläkesäästämisen taustalla on useita syitä.
– Nuoret suhtautuvat entistä kriittisemmin siihen, että saavatko he aikanaan eläkkeitä ja onko eläke heille riittävä, tutkimuksen tehnyt ekonomisti Kati Ahonen sanoo.
Erityisen kriittisiä ovat juuri ne nuoret, jotka ovat säästäneet eläkeaikaa varten. Aivan kuten tämän jutun alussa esiintynyt Katariina Haapanen, he epäilevät sitä, tulevatko he koskaan saamaan eläkettä tai minkä suuruinen se tulee olemaan.
25–34-vuotiaat eläkeaikaa varten säästäneet suhtautuvat eläkkeiden maksuvarmuuteen myös epäilevämmin kuin ne samanikäiset, jotka eivät ole säästäneet eläkeaikaa varten.
Puolet nuorista säästäjistä aikoo jäädä eläkkeelle aiemmin
Puolet nuorista eläkesäästäjistä aikoo käyttää säästöjään lopettaakseen työnteon ennen varsinaista eläkeikää. Oikeaan eläkeikään ei haluta sinnitellä, vaan työt halutaan lopettaa jo aiemmin.
Eläkesäästämisen lisääntymiseen vaikuttaa myös säästämiskulttuurin yleistyminen nuorilla. Sijoittaminen on muodikasta, siitä puhutaan somessa ja kaverein kanssa. Kun säästäminen lisääntyy, säästämis- ja sijoituskohteet monipuolistuvat.
Myös talouden epävarmuus lisää säästämistä.
Ahonen kertoo, että nuorilla on myös konkreettisia suunnitelmia säästöjensä käytölle eläkeaikana. He aikovat käyttää rahaa arkielämään, harrastuksiin ja matkailuun.
Säästämisilmiö näkyy myös vanhemmissa ikäryhmissä
Eläkesäästäminen on yleistynyt myös muissa ikäryhmissä. Poikkeuksen muodostavat 35–44-vuotiaat, joiden eläkesäästämisessä näkyi pieni lasku vuodesta 2019 vuoteen 2024.
Yli 50-vuotiaiden lisääntynyt eläkesäästäminen voi johtua siitä, että ihmiset ottavat nykyään paremmin selvää omista eläkkeistään ja miettivät talousasioitaan tietoisemmin kuin ennen, Ahonen sanoo.
Ahonen muistuttaa, että nuorilla on usein liian synkkä käsitys tulevista eläkkeistään. Hän kehottaa hyödyntämään internetistä löytyviä eläkelaskureita.
– Kannattaa perustaa näitä ajatuksia tietoon, Ahonen toteaa.
Kim Jalonen, 22, ei säästä eläkettä varten. Pop & jazz -konservatoriossa opiskeleva Jalonen kertoo, että opiskelijan taloustilanne ei anna mahdollisuutta pitkän aikavälin säästämiseen. Hän tekee töitä opiskelun ohella.
– Töistä jää rahaa säästöön ehkä ensi kuulle tai seuraavalle parille kuulle, hän sanoo.
Jalonen luottaa Suomen eläkejärjestelmän toimivuuteen. Järjestelmä on hänen mielestään aiemmin toiminut, eikä hänellä ole epäluuloja sitä kohtaan.
Luottamuksesta huolimatta Jalonen on huomannut eläkejärjestelmän muutokset. Erityisesti eläkeiän jatkuva nousu huolettaa häntä.
Kommentointi suljettu moderoinnin ruuhkautumisen takia.
Juttua muokattu 12.3. kello 13.22. Lisätty aiemmin pois pudonnut osa: Opiskelun ja yrittämisen lisäksi hän työskentelee Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ry:n myyvänä markkinointipäällikkönä.
Korjaus 14.3. kello 10.11: Katriina Haapasen titteli Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ry:ssä oli kirjattu virheellisesti myyväksi markkinointipäälliköksi. Haapanen on yhdistyksen varapuheenjohtaja.