Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäys Iraniin on yksiselitteisesti laiton, sanoo Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, akateemikko Martti Koskenniemi.
Kansainvälisen oikeuden mukaan asevoimaa toista valtiota kohtaan ei saa käyttää. Se on sallittua vain itsepuolustuksena tai YK:n turvallisuusneuvoston valtuutuksella.
– Kumpikaan poikkeuksista ei päde tässä tapauksessa, eli hyökkäys on laiton, Koskenniemi sanoo.
Kansainvälisen oikeuden säännöt perustuvat YK:n peruskirjaan, jossa määritellään säännöt valtioiden toiminnalle kansainvälisessä yhteisössä.
Yhdysvaltojen ja Israelin iskut Iraniin jatkuvat nyt neljättä päivää.
Siviilit tulisi jättää sodan ulkopuolelle
Kun aseellinen konflikti on jo alkanut, siihen sovelletaan aseellisen konfliktin oikeussääntöjä. Silloin vain sotilaat saavat käyttää asevoimaa toisia sotilaita vastaan.
Yhdysvallat, Israel ja Iran ovat kuitenkin syyttäneet toisiaan iskuista siviilikohteisiin.
Iran on tehnyt kostoiskuja Israeliin sekä Yhdysvaltain sotilastukikohtiin useissa alueen maissa. Iranin viranomaisten mukaan lauantaina Etelä-Iranin Minabissa sijaitsevaan tyttökouluun osuneessa ohjusiskussa kuoli yhteensä 165 ihmistä.
– Konfliktin kaikki osapuolet rikkovat sääntöä, jonka mukaan siviilikohteet tulee jättää taistelun ulkopuolelle. Sotilaskohteisiin tähdättäessä voi kuitenkin tapahtua tahatonta vahinkoa pieneen määrään siviilejä.
Iranin ylin johtaja ajatollah Ali Khamenei kuoli Israelin ja Yhdysvaltojen iskuissa lauantaina.
Koskenniemen mukaan maan johtaja on kansainvälisen oikeuden silmissä siviilihenkilö, jos hän ei johda sotilasjoukkoja rintamalla. Siviilihenkilönä valtionpäämiestä suojaavat humanitaarisen oikeuden säännöt.
– Khamenein surmanneessa iskussa Iranin pääkaupunkiin Teheraniin kuoli myös paljon muutakin väkeä. Se rikkoo jo lähtökohtaisesti humanitaarista oikeutta.
Iranissa puhkesi joulukuun lopulla valtavia maan itsevaltaisen hallinnon vastaisia mielenosoituksia, joissa kuoli Yhdysvalloissa toimivan ihmisoikeusjärjestön HRANA:n mukaan yli 6 800 ihmistä. Iranin hallitus tukahdutti protestit väkivaltaisesti.
Mielenosoituksien tukahduttaminen ei ole kansainvälisen oikeuden näkökulmasta oikeutus maan johtajan Khamenein tappamiseen, Koskenniemi sanoo.
– Myös esimerkiksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin maahanmuuttovirasto on surmannut mielenosoittajia. Se ei tarkoita sitä, että hänet olisi oikeutettua surmata.