Miesten MM-jalkapallon järjestäjämaat Yhdysvallat, Meksiko ja Kanada valmistautuvat kesän jättitapahtumaan poliittisesti tulenarassa tilanteessa.
USA:n ja Israelin sota Iranissa on luonut epävarmuutta ympäri Lähi-itää ja saattaa vielä vaikuttaa MM-kisojen osallistujalistaan.
Yksi isoimmista kysymyksistä liittyy Meksikoon ja maan hallinnon taisteluun huumekauppaa vastaan. Helmikuun lopussa Meksikon liittovaltion joukot kertoivat eliminoineensa huumekartelli CJNG:n (Cártel Jalisco Nueva Generación) johtajan Nemesio Osegueran eli ”El Menchon”.
Maailman etsityimpiin rikollisiin kuuluvan Osegueran kuolema johti kartelli-iskuihin ja väkivaltaisuuksiin ympäri Meksikoa.
Kaaos loi pelkoa myös jalkapallopiireissä, sillä Jaliscon pääkaupungissa ja CJNG:n asemapaikassa Guadalajarassa on tarkoitus pelata neljä lohko-ottelua kesäkuussa alkavissa MM-kisoissa.
Kaikkiaan Meksikossa pelataan 13 MM-ottelua.
– Tilanne herätti huolta, miten MM-kisat saadaan vietyä Meksikossa kunnialla läpi. Suurin huoli liittyy katsojien turvallisuuteen, Euroopan jalkapalloliiton Uefan hallituksen jäsen Ari Lahti sanoo Yle Urheilulle.
Meksikon presidentti Claudia Sheinbaum on vakuuttanut, että MM-kisojen turvallisuus pystytään takaamaan. Kaikki eivät ole olleet tästä yhtä varmoja.
– Pidän presidenttimme optimismista. Hän sanoi, ettei (helmikuussa) tapahtunut mitään, vaikka silloin tapahtui kaikki, meksikolainen turvallisuusasiantuntija David Saucedo kommentoi France24-kanavalle.
Mitä Meksikossa pelätään ja miten perusteltua pelko on? Ymmärtääkseen huumekartellien luomaa epävarmuutta on tutustuttava maan lähihistorian kipeisiin tapahtumiin.
Täydellinen nöyryytys
17. lokakuuta 2019 oli päivä, jonka Meksikon entinen presidentti Andrés Manuel López Obrador mieluiten unohtaisi.
Hallinnon joukot pidättivät tuolloin Ovidio Guzmánin eli huumeparoni Joaquín ”El Chapo” Guzmánin pojan Meksikon pohjoisosassa Culiacánin kaupungissa.
Sinaloan kartellissa vaikuttaneen Ovidio Guzmánin kiinniotto oli suunniteltu operaatio, mutta sen jälkeiset tapahtumat olivat Meksikon poliittiselle johdolle šokki.
Huumekartellit yhdistivät voimansa heti Guzmánin pidätyksen jälkeen.
Kostoiskuissa kuoli kahdeksan ja loukkaantui 16 ihmistä. Kadut täyttyivät laukauksista, tiesuluista ja palavista autoista. Raskaasti aseistautuneet kartellit ottivat panttivangiksi kahdeksan sotilasta ja uhkasivat viranomaisten perheenjäseniä kuolemalla.
Ovidio Guzmán päästettiin vapaalle jalalle alle vuorokausi kiinnioton jälkeen. Presidentti López Obradorin mukaan se oli ainoa keino säästää ihmishenkiä.
Vuoden 2019 tapahtumia on kuvattu surrealistisiksi ja äärimmäisen nöyryyttäviksi Meksikon poliittiselle johdolle. Ennen kaikkea ne olivat osoitus huumekartellien voimasta.
Pelkona kartellin kosto
Culiacanazoksi kutsuttu tapahtumaketju palasi monien mieliin helmikuun lopussa, kun uutinen CJNG-kartellin pomon ”El Menchon” kuolemasta alkoi levitä.
Raa’asta väkivallasta tunnettu CJNG on yksi Meksikon suurimmista rikollisjärjestöistä. Maan viranomaiset ovat arvioineet, että kartellin omaisuuden arvo on kymmeniä miljardeja euroja. Mediatietojen mukaan CJNG:n leivissä on kymmeniä tuhansia ”huumesotilaita” ja kartellilla on armeijatason aseet.
Kun ison pomon pää putoaa, väkivalta ei lopu.
Antonio Nieto
– Kartellin ympärillä on paljon pelkoa. Meksiko ei kuulu henkirikostilastoissa Latinalaisen Amerikan väkivaltaisimpiin maihin, mutta väkivalta voi olla poikkeuksellisen julmaa. Ihmisiä saatetaan kiduttaa varoitukseksi ja panna ruumiita näytille, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sanoo Yle Urheilulle.
Meksikon liittovaltion joukot jäljittivät CJNG:n johtajaa useita vuosia USA:n tuella.
Huumepomo löytyi helmikuun loppupuolella Tapalpan pikkukaupungista Jaliscon osavaltiosta. Viranomaisten mukaan ”El Mencho” haavoittui tulitaistelussa ja kuoli helikopterissa matkalla sairaalaan.
Kuolinuutista seurasi väkivaltaisuuksien sarja.
CJNG sulki teitä ympäri maata, poltti autoja ja tuhosi julkisia rakennuksia. Yksi siviili ja lähes 30 virkavallan edustajaa saivat surmansa.
Meksikon päättäjät lupasivat, ettei kesän MM-turnaus ole vaarassa tapahtumien vuoksi. Presidentti Claudia Sheinbaum kertoi, että kisoja turvaa lähes 100 000 viranomaista ja turvallisuusalan ammattilaista.
Kansainvälisen jalkapalloliiton puheenjohtaja Gianni Infantino antoi kisaisännälle tukensa, mutta osa urheiluyhteisöstä teki omat johtopäätöksensä.
Kansainvälinen uimaliitto perui uimahyppyjen maailmancupin kisan Meksikon Zapopanissa. Kilpailu piti järjestää 5.–8. maaliskuuta.
Portugalin miesten jalkapallomaajoukkue kertoi olevansa huolissaan turvallisuudestaan. Joukkueen on tarkoitus kohdata Meksiko ystävyysottelussa maaliskuun lopussa.
Myös Espanjassa on puitu kiivaasti Meksikon tapahtumia. Espanjan maajoukkue pelaa MM-kisojen lohkopelin Uruguayta vastaan kesäkuun 26. päivä Guadalajarassa.
Euroopan jalkapalloliiton Uefan hallituksessa vaikuttava Ari Lahti uskoo, ettei pelaajien turvallisuus ole uhattuna. Kisaturistien suojeleminen on monimutkaisempi tehtävä.
– MM-otteluja pelataan yli 50 000 ihmistä vetävillä stadioneilla. Siellä liikkuu isoja yleisömassoja, jotka ovat herkkiä esimerkiksi terrori-iskuille, Lahti pohtii.
– Fifa kiinnittää tähän varmasti huomiota lähikuukausina.
Huumepomon kuolema kyseenalaistettu
Meksikolaiset asiantuntijat ovat olleet erimielisiä, miten huumepomo ”El Menchon” eliminointi vaikuttaa lähestyvään MM-juhlaan.
France24:n haastatteleman turvallisuusalan tutkijan Jorelvy Calixton mukaan on mahdollista, että kartelliväkivalta riistäytyy käsistä MM-kisojen kynnyksellä.
Toisiakin näkemyksiä löytyy. Huumekartellien toimintaa yli 20 vuotta tutkinut meksikolaistoimittaja Antonio Nieto sanoo Yle Urheilulle, että CJNG:n reaktiot ”El Menchon” kuolemaan olivat odotettua lievempiä.
Merkittävien huumepomojen kuolemat ovat johtaneet historian saatossa isoihin väkivalta-aaltoihin. Nyt pahimmat väkivaltaisuudet rauhoittuivat noin vuorokausi ”El Menchon” eliminoinnin jälkeen.
– ”El Mencho” on vedellyt rikollisjärjestön naruja useita vuosia. Sellaisen hahmon tuhoaminen johtaa yleensä paljon kovempiin reaktioihin. Voisin kuvitella, että olisimme nähneet enemmän tuhoa, iskuja siviilejä ja virkavaltaa kohtaan sekä iskuja MM-kisastadioneille, Nieto sanoo.
Toimittajan mukaan esiin on noussut myös teoria, ettei ”El Mencho” olisi välttämättä kuollut.
– Monet eivät pidä tästä ajatuksesta, mutta Meksikossa on tapauksia, joissa huumepomo on kuollut kaksi kertaa tai kuolema on tapahtunut epäselvissä olosuhteissa, Nieto kertoo.
– Tiedämme, että on ollut yhteenottoja ja että ”El Mencholle” on pidetty hautajaiset. Viranomaiset eivät ole kuitenkaan julkaisseet kuvia hänen ruumiistaan, joten mistään ei voi olla varma.
”Ongelmat jäävät meksikolaisten riesaksi”
Joka tapauksessa CJNG:ssä ja Meksikon rikollispiireissä on odotettavissa jonkin sortin valtataistelua, kun ”El Menchon” luomaa tyhjiötä täytetään.
Antonio Nieton mukaan ison tekijän kaatuminen ei tarkoita, että huumebisnes tai laittomien aseiden kauppa Yhdysvalloista tyrehtyy.
– Meksiko on kärsinyt väkivaltaisesta huumerikollisuudesta, koska se on ulottanut lonkeronsa syvälle hallintoon ja virkavaltaan. Kun ison pomon pää putoaa, väkivalta ei lopu. Yleensä tilannetta seuraa kartellien eri osastojen hajaantuminen ja sisäinen taistelu vallasta, Nieto arvioi.
Pitkän linjan tutkiva toimittaja ei kuitenkaan usko, että MM-kisojen yhteydessä tapahtuu mitään radikaalia. Meksikon viranomaiset ovat arvioineet, että MM-turnaus tuo maahan yli viisi miljoonaa turistia.
– Ulkomaalainen, joka tulee Meksikoon nauttimaan MM-kisoista, saa myös nauttia niistä. Sitten hän palaa kotiinsa ja ongelmat jäävät meksikolaisten riesaksi, Nieto sanoo.
Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen on samoilla linjoilla. Hän korostaa, että huumekartellit pyrkivät yleensä välttämään turisteihin kohdistuvaa väkivaltaa, koska se sotkisi liiketoimintaa.
– Kartellit haluavat tehdä rauhassa bisnestään eli CJNG:n tapauksessa etenkin kokaiinin ja metamfetamiinin kauppaa. Iskujen uhkaa ei voi pitää MM-kisoissa mitättömänä, mutta itse kallistun siihen, etteivät kartellit halua vahingoittaa brändiään.
Teivaisen mukaan huumekartellien valta ei perustu pelkästään ihmisten uhkaamiseen ja pakottamiseen. Rikollisjärjestöt toivovat kansalaisilta myös hyväksyntää.
– Sanotaan, että huumekartellit ovat kuin valtio valtion sisällä. Kansalaisille jaetaan myös etuuksia ja yritetään pitää ihmisiä tyytyväisinä. Kartellien liiketoiminnalle ei ole hyväksi, jos MM-turnaus menee niiden takia pilalle.
Kova isku maineelle
Uhkakuvat ovat jättäneet kuitenkin jälkensä.
Mexico Cityn hotelliyhdistys kertoi maaliskuussa, että Kansainvälinen jalkapalloliitto oli perunut kaupungissa varaamastaan 2 000 hotellihuoneesta 800.
Meksikon kisajärjestäjät kiirehtivät selittämään, että kyseessä on normaali käytäntö isoissa tapahtumissa, joissa iso määrä huoneita varataan kaiken varalta etukäteen ja vapautetaan myöhemmin.
Moni tulkitsi silti, että tulenarka tilanne on saanut Fifan viskaalitkin pelkäämään.
Antonio Nieto on pahoillaan, että huumekartellit hallitsevat monien mielikuvia Meksikosta.
Hän muistuttaa, että maassa järjestetyt vuosien 1970 ja 1986 MM-turnaukset olivat legendaarisia tapahtumia. Meksikon MM-kentillä loistivat muun muassa futissuuruudet Pelé ja Diego Maradona.
– Joissain maissa on käsitys, että Meksikossa ammuskellaan jatkuvasti kaduilla. Sosiaalinen media on vahvistanut tätä ajatusta valeuutisilla ja -videoilla. Tämä maa ei ole yhtä kuin huumekartellit. Meksikolla on rikas historia, ja paikalliset rakastavat ulkomaalaisia, Nieto kuvailee.
– On surullista, että viime vuosina monet ulkomaalaiset ovat alkaneet ajatella, ettei meihin ole turvallista tutustua.
