Yhdysvallat iski jälleen kesken neuvotteluprosessin.
Iranin ydinneuvotteluissa välittäjänä toiminut Oman sanoi vielä eilen perjantaina, että neuvottelut olivat edistyneet ja sopimus olisi mahdollinen.
Omanin ulkoministerin Badr Albusaidin mukaan Iran oli suostumassa siihen, että se ei varastoisi ydinasekelpoiseksi rikastettua ydinpolttoainetta. Omanin mukaan Iran oli myös sallimassa Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tarkastukset kaikkiin ydinlaitoksiinsa. Yhdysvaltain tarkastajat olisivat Omanin mukaan voineet päästä mukaan.
Omanin ulkoministerin mukaan kehitteillä oli sopimus, joka olisi ollut parempi kuin presidentti Barack Obaman kaudella neuvoteltu.
Sitten Yhdysvallat ja Israel aloittivat iskut Iraniin.
Kuvio oli sama kuin viime kesäkuussa, jolloin Yhdysvallat iski Iranin ydinlaitoksiin vain kolme päivää ennen kuin maiden oli tarkoitus jatkaa keskusteluja.
On epäselvää, oliko Yhdysvallat lainkaan tosissaan neuvottelujen kanssa.
Trump vaati Irania luopumaan kokonaan ballistisista ohjuksistaan. Tämä oli Iranin johdolle mahdoton vaatimus.
Trumpille houkutus sotilaalliseen ratkaisuun oli ilmeisesti liian suuri. Iranin pappisvalta vaikuttaa nimittäin olevan heikoimmillaan sen jälkeen kun islamilainen tasavalta perustettiin vuoden 1979 vallankumouksessa.
Pakotteiden kohteena oleva Iran rämpii pahoissa talousvaikeuksissa. Alkuvuonna Iranin johto turvautui räikeään väkivaltaan suitsiakseen maassa puhjenneet laajamittaiset protestit.
Turvallisuusjoukot tappoivat tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia ihmisiä.
Iranin alueelliset liittolaiset, Libanonin šiialainen Hizbollah-järjestö ja islamistinen Hamas Gazassa, ovat Israelin viimeaikaisten sotatoimien pahoin heikentämät. Syyriassa Iran menetti jalansijansa, kun Bašar al-Assadin hallinto kaatui joulukuussa 2024.
Kun Yhdysvallat iski viime kesäkuussa Iranin ydinlaitoksiin, Iranin vastatoimet jäivät lopulta suhteellisen laimeiksi.
Laajamittaisen alueellisen konfliktin uhka ei toteutunut.
On muodostunut kuvio, jossa kokeneet ulkopolitiikan asiantuntijat varoittavat Trumpin hallintoa jyrkkien ulkopoliittisten siirtojen vaarasta. Trump ohittaa varoitukset ja saa näyttäviä pikavoittoja ilman peloteltuja seuraamuksia.
Alkuvuonna Yhdysvaltain erikoisjoukot kävivät sieppaamassa Venezuelan presidentin Nicolás Maduron. Seurauksena Yhdysvaltain vanha perivihollinen, kommunistinen Kuuba on vaikeuksissa.
Ei siis ole ihme, että Trumpin hallinnolla on tunne, että asiat sujuvat. Sodannälkä kasvaa syödessä. Kun epäilevien Tuomaiden varoitukset eivät realisoidu, ne on yhä helpompi pyyhkäistä sivuun.
Trump ei näytä enää muistavan, miten kävi edellisillä kerroilla, kun Yhdysvallat hybriksen vallassa uskoi voivansa kertaheitolla panna uusiksi Lähi-idän järjestyksen.
Irakin miehitys vuonna 2003 johti pitkälliseen ja veriseen konfliktiin, joka levitti epävakautta ympäristöönsä ja inspiroi kansainvälistä terrorismia.
Juuri tuon sekasorron takia Iran kykeni kasvattamaan vaikutusvaltaansa Lähi-idässä.
Trump kehotti lauantaina iranilaisia kaatamaan maansa hallinnon, kun Yhdysvallat on saanut sotilasoperaationsa hoidettua.
– Tämä on todennäköisesti ainoa mahdollisuutenne sukupolviin, Trump ilmoitti.
Hän sanoi, että iranilaiset olivat toivoneet Yhdysvaltoja apuun, mutta kukaan Yhdysvaltain presidentti ei aiemmin ollut valmis siihen.
– Nyt teillä on presidentti, joka antaa teille, mitä haluatte.
Ajatuksena näyttää olevan, että Yhdysvallat ja Israel kykenevät pitkälti ilmaiskuilla ja mahdollisilla erikoisoperaatioilla heikentämään Iranin sisäisen turvallisuuskoneiston tilaan, jossa se ei enää kykene tukahduttamaan mahdollista kansannousua.
Nähtäväksi jää, onnistuvatko Trump ja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu sen sijaan yhdistämään iranilaiset ulkoista vihollista vastaan.
Kun Yhdysvallat ja Israel näyttävät ajavan vallanvaihtoa Iraniin, Iranin johto voi kokea, että se on selkä seinää vasten, pakotettu koviin vastatoimiin sekä kotimaassa että ulkomailla.
Jos Iran onnistuisi tekemään oikeasti tuhoisia iskuja Yhdysvaltain tai Israelin kohteisiin, näiden pitäisi puolestaan vastata entistä kovemmilla iskuilla Iraniin. Niin voi käynnistyä kärjistymisen kierre.
Iran saattaa olla heikko, mutta se ei ole täysin hampaaton. Iran voi nostaa painetta Yhdysvaltoja kohtaan muun muassa iskemällä sen arabiliittolaisia vastaan.
Iranin ohjusiskuista on tänään raportoitu ainakin Bahrainista, Kuwaitista, Arabiemiraateista ja Qatarista. Näiden maiden johto ei erityisemmin pidä Iranista mutta ei välttämättä ole innoissaan rajojen yli läikkyvästä konfliktista läheisyydessään.
Uutistoimisto AP kertoo, että Jemenin huthikapinalliset ovat jo ilmoittaneet aloittavansa uudelleen iskut Punaisenmeren rahtiliikenteeseen.
Iran voisi myös iskeä alueen öljylaitoksiin, mikä voisi nostaa voimakkaasti öljyn hintaa maailmanmarkkinoilla.
Jos toive kansannoususta Iranissa ei Trumpin pommituskampanjan jälkeen toteudu, herää kysymys, miten Trumpin hallinto aikoo irrottautua konfliktista kuivin jaloin.
Neuvottelutie saattaa olla entistäkin kuoppaisempi.
Jos Trump saakin Iranista uuden pikavoiton, hänen intonsa käyttää sotilaallista voimaa ongelmanratkaisuun kasvaa edelleen. Sekään ei ole omiaan lisäämään kansainvälistä vakautta.