Ukrainan Hersonin kaupunginteatterin johtaja Oleksandr Knyha kertoo, että vaara alkaa heti ulko-ovelta. Ensin on kuunneltava, kuuluuko taivaalta surinaa.
– Reitit pitää suunnitella niin, että on suojautumispisteitä, eikä autolla saa pysähtyä kuin hetkeksi. Kaikki tapahtuu hyvin nopeasti, Knyha kuvailee tunnelmia kaupungista puhelimitse Ylelle.
Surina lähtee Venäjän pienistä itsemurhadrooneista, jotka etsivät uhrejaan summittaisesti kaupungin kaduilta. Ne ovat tappaneet yli kaksisataa Hersonin asukasta kahden ja puolen vuoden aikana. Yli 2 000 on loukkaantunut.
Jokaista droonia ohjaa venäläinen sotilas. Mediassa ilmiö on nimetty ”ihmissafariksi”.
Herson on erityisen altis drooni-iskuille, koska se sijaitsee aivan rintaman tuntumassa, Dnipro-joen varrella. Venäjän asemat ovat vastarannalla vain muutaman kilometrin päässä.
Venäjä yrittää autioittaa kaupungin
Herson on kokenut kovia Venäjän hyökkäyssodan aikana.
Venäjä valtasi kaupungin aivan hyökkäyksen alussa neljä vuotta sitten, mutta Ukraina onnistui vapauttamaan sen puoli vuotta myöhemmin.
Kesäkuussa 2023 kaupunki koki katastrofin, kun venäläiset tuhosivat Kahovkan padon Dnipron yläjuoksulla. Tulvavedet pyyhkäisivät ihmisiä ja taloja mennessään.
Knyhan mukaan Venäjän hyökkäyssota on sekoittanut ajantajun.
– Neljä vuotta täysimittaista sotaa on hujahtanut kuin yhdessä päivässä. Neljässä vuodessa olemme olleet evakossa, palanneet takaisin, ja työtä on vain todella paljon, Knyha kuvailee.
Knyhan mukaan kaupungin tilanne huononee päivä päivältä.
– Pommitukset ovat yhä voimakkaampia ja voimakkaampia. Venäläiset työntävät kaupunkia yhä ahtaammalle ja elämä kaikkoaa vähitellen Dnipro-joen rannalta, Knyha sanoo.
Kaupungissa asuu Knyhan mukaan edelleen arviolta 70 000 ihmistä, joista 4 000 on lapsia. Ennen Venäjän miehitystä Herson oli noin 300 000 asukkaan kaupunki.
Teatteri jatkaa, vaikka se on saanut osumia
Knyhan johtama teatteri on jatkanut toimintaansa koko hyökkäyssodan ajan, vaikka se sijaitsee nyt ”punaisella” eli vaaravyöhykkeellä. Knyhan mukaan teatteri on kaupungin henkireikä.
– Julkisivuun on osunut, ja heti uudenvuoden jälkeen ammus osui henkilökunnan sisäänkäyntiin, hän kertoo.
Knyha selittää, että teatteri toimii viikonloppuisin, oli tilanne mikä hyvänsä.
– Suojatiloissa on joko esitys tai musiikkiohjelma, ja lisäksi aamuisin erilaisia aktiviteetteja lapsille. Vanhemmat tuovat lapsia kaikesta huolimatta, koska se on lasten ainut mahdollisuus nähdä toisiaan.
Hersonin koulut ovat antaneet jo kuusi vuotta etäopetusta. Ensimmäiset vuodet syynä oli koronaepidemia, nyt sota.
Knyhan teatteri kiertää myös Hersonin alueen maaseudulla. Knyha kuvailee, kuinka lapset ovat muuttuneet sotavuosien aikana.
– He ovat jotenkin puolivillejä. Lapset ovat unohtaneet, miten leikkiä yhdessä. Se yllätti ja kauhistutti meitä, Knyha kertoo.
Droonilentäjät ovat oppineet kiertämään verkot
Suuri osa Hersonin kaupungin kaduista on katettu nyt verkoilla Venäjän jatkuvien drooni-iskujen vuoksi. Verkkoja on pystytetty Ukrainassa tieosuuksille ja kaupunkeihin, jotka ovat lähellä rintamaa.
Knyhan mukaan verkot ovat tuoneet jonkin verran henkistä turvaa, mutta ne eivät pysäytä venäläisiä droonilentäjiä.
– He ovat jo oppineet lentämään verkkojen alle. Sairaalassa on verkko, mutta droonit lentävät sinne jatkuvasti, Knyha tuskailee.
Knyhan mukaan venäläiset ovat tähdänneet erityisesti pikkubusseihin ja ambulansseihin.
Viime aikoina Venäjä on alkanut hyökkäämään kaupunkiin isommilla Molnyja-drooneilla. Ne ovat halpoja drooneja, joita Venäjä tuottaa massoittain.
Knyhan mukaan Ukraina tekee parhaansa droonien torjumisessa, sillä Venäjä on iskenyt jopa yli 2 500 droonilla viikossa Hersoniin.
Suurin osa tuhotaan, mutta osa pääsee läpi.
Lisäksi Venäjä on iskenyt kaupunkiin drooneilla, joita ohjataan pitkien valokuitusiimojen avulla. Elektroninen häirintä ei tehoa näihin drooneihin, joten niitä on lähes mahdoton torjua.
Knyha kertoo, että jotkin kaupunginosat ovat täynnä valokuitua.
– Kerran tarvitsimme valokuitua näytelmässämme ja mietimme, kuka olisi tarpeeksi rohkea menemään keräämään sitä, Knyha muistelee naureskellen.
Teatteri tuo toivoa
Kaikesta huolimatta kaupunki elää ja peruspalvelut toimivat. Knyhan mukaan teatterin siirto toiseen kaupunkiin ei tulisi kysymykseenkään.
– Olemme tänä päivänä kaupunkilaisille toivo siitä, että rauhallinen elämä palaa.
Knyha sanoo, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toiminta rauhanneuvotteluissa surettaa kaupunkilaisia. Hän kertoo luottavansa edelleen siihen, että Ukraina saa miehitetyt alueensa palautettua.
– Emme luovu toivosta ja uskosta. Se on meidän maatamme. Emme tarvitse mitään vierasta, mutta omaamme emme luovuta.