Lappeenrannan kaupunki harkitsee itäturismin aikana kukoistaneen Myllymäen markettialueen avaamista teollisuudelle.
Kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen kertoo, että tämä on yksi keino, jolla kaupunki voisi ehkäistä alueen tyhjenemistä.
Urheilukauppa XXL lopetti alueella viime vuonna. Indoor Groupin konkurssi uhkaa jättää puolestaan Askon ja Sotkan tilat tyhjilleen.
Myllymäkeä rakennettiin vuosituhannen alussa sillä oletuksella, että raja on auki ja venäläisturistien virta jatkuu.
– Kun itäraja sulkeutui, Etelä-Karjala menetti noin 1,8 miljoonaa venäläisten tekemää turistimatkaa, toteaa Sallinen.
Luksusliikkeestä saneeraukseen
Yrittäjä Mohamad Darwichin Grande Orchidée -kauppakeskus oli aiemmin venäläisturisteihin erikoistunut luksuskauppakeskus. Nyt sen taustafirma Atma Trade on yrityssaneerauksessa.
Kauppakeskus on profiloitunut uudestaan Grande-nimellä, ja myynnissä on enemmän halpatavaraa kuin luksuslaukkuja.
Nykyiseen liiketoimintaan kauppakeskuksen tilat ovat aivan liian isot. Lähiaikoina Grandea on tarkoitus pienentää.
Näin yhtiö säästäisi myös sähkö- ja siivouskuluissa. Tyhjiin tiloihin etsitään muita vuokralaisia.
– Myllymäki on rakennettu kultaisten vuosien aikana. Nyt turisteja ei ole. Suomalaistenkin ostovoima on heikentynyt, toteaa Darwich.
Darwich kuvailee käynnissä olevaa tilannetta selviytymistaisteluksi. Vain itärajan avautuminen voisi tuoda nopean helpotuksen.
Teollisuus ei ole pikaratkaisu
Teollisuuden sijoittuminen alueelle vaatisi Lappeenrannan kaupungilta vähintään kaavamuutoksia. Prosessi kestäisi ainakin vuoden verran.
Kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen ei lähde tarkemmin määrittelemään, millaista teollisuutta Myllymäkeen voisi tulla.
Tyhjiä liikerakennuksia ja halleja on kaupunginjohtajan mukaan mahdollista muokata teollisuudelle käyttöön.
– Tuskin kyse olisi raskaasta konepajateollisuudesta. Alue on kuitenkin rakennettu lähtökohtaisesti liiketiloiksi.
Esimerkiksi Family Center -kauppakeskuksen tiloista on tällä hetkellä tyhjillään noin neljäsosa. Kauppakeskuksen omistaa Lähitapiolan hallinnoima rahasto.
– Käyttöaste ei ole hyvä, mutta ei se vielä ole katastrofaalinenkaan. Uusia tulijoita löytyy yhä, mutta heitä voisi olla enemmän, toteaa Lähitapiolan kohdepäällikkö Panu Peltonen.
Ruplien perässä tulleet lähteneet
Lähitapiolan Panu Peltosen mukaan pelkästään ruplan kuvat silmissä Myllymäkeen sijoittuneet yritykset ovat jo poistuneet.
Kehitys tapahtui vaiheittain vuodesta 2014 alkaen, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan. Tällä vuosikymmenellä koronapandemia ja Ukrainan sota olivat viimeisiä niittejä.
Uusiakin tulijoita Myllymäkeen on löytynyt. Family Centeriin ovat viime aikoina tulleet vuokralaisiksi käytettyjen autojen kauppaan erikoistunut Saka sekä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen apuvälinekeskus.
Viime viikolla Myllymäkeen ovensa avasi myös ruotsalainen sisustus- ja remonttikauppa Jula. Halpakauppaan erikoistuneet yritykset menestyvät vaikeina taloudellisina aikoina.
Tyhjiä neliöitä poistuu pian myös toisenlaisin keinoin. Puutarhaketju Plantagenin tyhjilleen jättämä kiinteistö sai äskettäin kaupungilta purkuluvan.
– Myllymäessä on niin paljon tyhjää liiketilaa, että en usko tilalle nousevan uudisrakennuksia ihan lähivuosina, sanoo kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen.