”Käsittämätön idea” – MOT selvitti: vankiloiden vartijauudistus herättää suurta vastustusta

Vankiloissa on liikaa vankeja ja liian vähän vartijoita. Rikosseuraamuslaitos yrittää pelastaa tilanteen muuttamalla vartijoiden koulutusta, mutta uudistus saa kovaa kritiikkiä.

Vanginvartijoiden koulutuksen uudistus herättää epäilyksiä ja vastarintaa. Kuvaus: Janne Järvinen / Yle, Marko Hietikko / Yle. Leikkaus: Pekka Sipilä / Yle.

Vartijapula ja samanaikainen vankimäärien paisuminen vaarantavat suomalaisten vankiloiden turvallisuuden.

Rikosseuraamuslaitos (Rise) on kehitellyt tähän ratkaisua: uutta tapaa kouluttaa päteviä vartijoita, jotta heitä saataisiin enemmän töihin.

Rikosseuraamusalan uudessa koulutusmallissa määräaikaiset vartijat voisivat suorittaa tutkinnon työn ohessa. Osa koulutuksesta siirtyisi vankiloihin, ja merkittävä osa opeista annettaisiin jatkossa verkossa.

Ajatus koulutettujen vartijoiden lisäämiseksi on kaunis. Sitä haluaisivat vangit, jotta vankiloissa ei joutuisi viettämään päiväänsä yhä useammin lukittuna selliin. Sitä haluaisivat myös vartijat, jotta kiire ja työpaine hellittäisivät.

Uudistus saa kuitenkin kovaa kritiikkiä rikosseuraamusalalla, paljastuu Ylen MOT:n selvityksessä. MOT haastatteli yli kahtakymmentä Rikosseuraamuslaitoksen entistä ja nykyistä työntekijää sekä opiskelijoita. Lisäksi MOT tutki lakiesityksestä annettuja lausuntoja.

Monet alan työntekijät kokevat, että uudistusta runtataan läpi ilman, että heidän näkemyksiään olisi kuunneltu.

Kriitikot muun muassa kysyvät, kuka vankiloissa antaisi koulutusta, mikäli koulutus siirretään osaksi niihin. Työpaikkaohjaajien on jo nykyisellään vaikea saada työaikaa ohjaamiseen. Uudistus lisäisi tätä työtä tuntuvasti.

Myös etäopinnot huolestuttavat opiskelijoita, joista monilla saattaa olla esimerkiksi vaikeuksia oppia itsenäisesti.

– Palaute oli siinä mielessä tyrmäävää, että opiskelijat sanoivat, voiko sanoa yhdestä suusta, että tämä ei ole hyvä ratkaisu, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen yksikönpäällikkö Johanna Huusko sanoo MOT:lle.

Opiskelija: Miten tällaista on lähdetty ajamaan?

Monet siis pelkäävät, että koulutus rapautuu ja sen seurauksena turvallisuus heikkenee entisestään.

Yksi uudistuksen epäilijöistä on vartijakokelas Kai Hakio.

Kai Hakio kertoi tulevasta työpäivästään Hämeenlinnan vankilassa MOT:lle. Leikkaus: Silja Viitala / Yle

Hakio on viisikymppinen alanvaihtaja, joka opiskelee nyt vartijaksi. Alun lähiopinnot on jo suoritettu ja nyt hän on vartijakokelaana työssäoppimassa Hämeenlinnan naisvankilassa.

Hakio pitää koulutuksen tulevaa uudistusta huonona.

– On käsittämätön idea, että tällaista on lähdetty ajamaan.

Opettajat eivät voi matkustaa jatkuvasti eri vankiloiden välillä opettamassa, hän arvioi.

Kai Hakio kertoo, miksi pitää koulutusuudistusta huonona.

Jos taas oppi saadaan opettajan sijaan lähinnä vanhemmilta kollegoilta, on riskinä, että eri vankiloissa syntyy hyvin erilaisia käytäntöjä.

– Valitettavasti kohta ollaan siinä tilanteessa, että meillä ei tuolla vankiloissa ole ammattitaitoisia vartijoita, Hakio pelkää.

Hakio ei peittele kriittisyyttään, vaikka se vaikuttaisikin hänen tulevaisuuteensa Rikosseuraamuslaitoksessa.

– Aika hassulta kuulostaisi, etten sanoisi omaa mielipidettäni. Ajattelen kuitenkin tulevien kollegoiden, vankien ja vankiloiden turvallisuutta, Hakio sanoo.

”Tilanne on nyt tämä, joten ei auta”

Hakion siirryttyä työssäoppimaan koulutuskeskuksessa aloitti jo uusi kurssi. Parikymppiset Roosa Lempiälä ja Milla Määttänen opiskelevat sillä.

Milla Määttäsellä ei ole alan kokemusta, mutta uskoo työn sopivan hänelle.

Lempiälän ja Määttäsen kurssi toimii nyt koekaniineina koulutuksen suunniteltua uudistusta varten. Opiskelijat vuorottelevat lähi- ja etäopetuksessa.

Roosa Lempiälä kertoo, miltä ensimmäinen etäjakso tuntui. Leikkaus: Silja Viitala / Yle

Lempiälä on jo ehtinyt kokeilla vanginvartijan ammattia, koska hän työskenteli kaksi vuotta avovankilassa. Määttänen on alalla noviisi.

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen mukaan opiskelijoiden palaute etäopiskelusta on ollut pääosin huonoa. Opiskelijat ovat myös tarvinneet aiempaa enemmän tukea.

Roosa Lempiälä sanoo MOT:n haastattelussa, että hänellä on vaikeuksia oppimisen kanssa.

– Ihan erilainen fiilis tulee siitä, että joku opettaa sitä siellä tietokoneen ruudulla kuin siitä, että pääsisi paikan päällä kuuntelemaan.

Hän haluaisi mieluummin käydä läsnäopinnoissa kuin opiskella yksin.

– Mutta tilanne on nyt tämä, joten ei auta.

Roosa Lempiälä kertoo, mikä hänen mielestään on vartijan tehtävä.

Uudistuksen johtaja: Tulee lisää työpaikkoja

Suunnitellusta vartijoiden koulutusuudistuksesta vastaa Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtaja Pauli Nieminen.

Hän sanoo MOT:n haastattelussa, että opettajat ovat jatkossakin tae sille, ettei vankiloihin synny eri käytäntöjä ja eritasoista osaamista.

Kritiikkiin siitä, ettei uudistuksessa olisi kuultu alan työntekijöiden ja kouluttajien huolia, Nieminen vastaa näin:

En yhtään epäile, etteikö se kokemus olisi aito. Varmaan tällaista tunnelmaa on paljon tuota kentällä. Minulla on sellainen käsitys, että kaikissa vaiheissa on ihan aidosti pyritty kuulemaan myös niitä, jotka ovat sen muutoksen kohteena. Oliko se riittävää, siitä voidaan tietysti sitten keskustella.

Nieminen näkee, että uudistus johtaisi alan kannalta hyvään – myös työpaikkojen määrässä.

– Olemme tarjoamassa lisää työtä. On tulossa lisää uusia vankilaosastoja, lisää vankipaikkoja. On saatu lisää määrärahoja ja sitä kautta saadaan lisää henkilökuntaa. Toivoisin, että meillä henkilökunnalla olisi olo, että Rise on hyvä työpaikka nyt ja se on hyvä työpaikka tulevaisuudessa.

Suunniteltu vartijoiden koulutusuudistus edellyttää lakimuutoksia. Lakiesitys on menossa eduskunnan käsiteltäväksi vielä tällä viikolla.

Ylen MOT selvitti suomalaisten vankiloiden ongelmia laajasti tuoreessa ohjelmassa nimeltä Vankiloissa kytee aikapommi.

Onko sinulla juttuvinkki vankiloista? Ota yhteyttä [email protected]

Ladataan lomaketta...