Rokotekriittisten tutkijat: Sairastumista pelätään vähemmän kuin rokotteiden sivuoireita

Rokotevastaiset kampanjat heijastelevat luottamuksen rapautumista instituutioihin.

Tuhkarokkotartunnat leviävät Yhdysvalloissa muun muassa Lubbockissa Teksasissa.

Rokoteannokseen sisältyy usein muutakin kuin lääke.

Lundin yliopiston lehtori Mia-Marie Hammarlin on tutkinut erityisesti pohjoismaisia rokoteskeptikkoja koronapandemian aikaan monikansallisessa tutkimusryhmässä.

– Yhteiskunta on menossa postmoderniin suuntaan. Epäluuloa tunnetaan asiantuntijoita, tiedettä, yliopistoja ja viranomaisia vastaan.

– Ihmiset ovat valikoivia. He saattavat torjua yhden rokotteen, mutta suostua ottamaan toisenlaisen toisissa olosuhteissa ja toisena ajankohtana, Hammarlin sanoo.

Hän puhuu mieluummin rokote-epäilijöistä. Ehdottoman kielteisesti suhtautuvat ovat huomattavasti pienempi joukko.

Ruotsalaistutkija sanoo, että skeptikot ovat usein erittäin perehtyneitä aiheeseen. Omille näkemyksille haetaan tukea lääketieteen tutkimuksesta.

– Osa skeptikoista pelkää enemmän rokotteiden sivuvaikutuksia kuin itse sairastumista.

Tuhkarokko yrittää paluuta

Maailmanlaajuinen tilanne aaltoilee, mutta nopeasti leviävä tuhkarokko näyttää tekevän ainakin paikallista paluuta. Tartuntoja on torjuttu MPR-rokotteella.

Koronaa edeltävään aikaan vuoteen 2019 verraten kasvua oli eritoten Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa, Euroopassa ja Kaakkois-Aasiassa. Luku oli noin kahdeksan prosenttia, kertoo muun muassa Financial Times-lehti.

Maailmanlaajuisesti tuhkarokko on vähentynyt kansallisten rokotusohjelmien avulla, mutta viime vuosikymmeninä mutta lasku on hidastunut.

Tartuntoja on tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon muun muassa Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Kanada kehotti tällä viikolla matkustajia tarkastamaan rokotteiden voimassaolon tartuntojen välttämiseksi, kertoo CBS-yhtiö.

WHO luokitteli aiemmin Britannian ja Amerikkojen alueen pari vuotta sitten yleisesti tuhkarokosta vapaaksi, mutta nykytilanteessa status ei enää pidä paikkaansa. Aiheesta kertoo muun muassa The Guardian-lehti.

Lontoon Enfieldin alueella lähes 90 lasta on BBC:n mukaan sairastunut tuhkarokkoon.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, että 95 prosenttia lapsista tulisi rokottaa laumasuojan saavuttamiseksi esimerkiksi tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Britanniassa alle viisivuotiaista 85 prosenttia on saanut täyden rokotesuojan.

Yhdysvalloissa terveysviranomaiset ovat terveysministeri Robert F Kennedyn Juniorin johdolla kaventaneet suositeltavien rokotteiden määrää aiemmasta seitsemästätoista yhteentoista.

Joukkorokotuksilla poliittisia ulottuvuuksia

Mia-Marie Hammarlin katsoo kameraan henkilökuvassa.
Mia-Marie Hammarlin Lundin yliopistolta arvioi, että erityisesti joukkorokotuksilla on aina poliittisia ulottuvuuksia. Kuva: Lundin yliopisto

Mia-Marie Hammarlin selvittää, että erityisesti joukkorokotuksilla on poliittista merkitystä.

– Jos suhtautuu kriittisesti valtioon, poliitikkoihin ja päättäjiin, rokotteet ovat jotakin, johon voi kanavoida omia poliittisia näkemyksiään.

Kyse on myös itsemääräämisoikeudesta. Vanhempien katsotaan tietävän, mikä on parasta omalle lapselle.

Myös yhteiskunnan yleisellä kehityksellä on vaikutusta. Mia-Marie Hammarlin ottaa esimerkiksi metsäteollisuudesta tuloja saavan Hälsinglandin alueen Norlannissa. Globalisaatio on vienyt työpaikkoja ja mahdollisuuksia. Seudulla on rokotteisiin kriittisesti suhtautuvia ihmisiä.

– He voivat ajatella, että maakunnan luonnonvarat hyödyttävät koko Ruotsia, mutta alue itse ei saa siitä osaansa. Miksi siis piitata siitä, mitä Tukholmassa päätetään, mitä vaikutusta sillä on omaan elämään? Kukapa minut täällä tartuttaisi, Hammarlin luettelee vallitsevia asenteita.

Kun hyvinvointiyhteiskunta murenee, oma kupla tarjoaa henkisen levähdyspaikan epävakaassa maailmantilanteessa.

Koronapandemiasta oppia uusiin terveysuhkiin

Sosiologian dosentti Johanna Nurmi Turun yliopistolta on tutkinut rokoteskeptisyyttä yhdessä ruotsalaiskollegansa kanssa. Hän kertoo seuraavalla videolla, millaista oppia koronapandemiasta voi oppia tulevaisuutta ajatellen.

Dosentti Johanna Nurmi luonnehtii, että rokoteluottamus on edelleen korkealla tasolla.

Dosentti Johanna Nurmi on seurannut Yhdysvaltain polarisoitunutta rokotekeskustelua. Hän näkee, että kaksipuoluejärjestelmä ruokkii affektiivista polarisaatiota, sitä, että vastapuoli nähdään negatiivisessa valossa. Siitä Yhdysvallat on varoittava esimerkki.

– Suomessa on hyvä olla jatkossakin varovainen siinä mielessä, että miten paljon rokotepakkoja käytetään keinona nostaa rokotekattavuutta.

Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa lisää rokotekriittisyyden globaaleista vaikutuksista.