Ukrainassa tulee pian täyteen neljäs vuosi Venäjän hyökkäyssotaa. Tänään tiistaina Genevessä alkavissa kaksipäiväisissä neuvotteluissa keskustellaan sodan lopettamisen ehdoista.
Kyseessä ovat kolmannet Yhdysvaltain, Ukrainan ja Venäjän väliset neuvottelut noin kolmen viikon sisällä.
Aiempien neuvottelujen tulokset ovat jääneet varsin laihoiksi. Onnistumisten joukkoon lukeutuu esimerkiksi se, että Ukraina ja Venäjä vaihtoivat keskenään sotavankeja.
Vaikeimmat asiat ovat kuitenkin edelleen ratkaisematta.
Tämä juttu kertoo, mitä neuvotteluilta voi odottaa.
Ketkä neuvottelevat?
Yhdysvalloista paikalla ovat Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin erityisedustaja, kiinteistömoguli Steve Witkoff, sekä Jared Kushner, Trumpin vävy, jolla ei ole virallista asemaa Yhdysvaltain hallinnossa.
Ukrainaa edustavat turvallisuusneuvoston johtaja Rustem Umerov ja presidentti Volodymyr Zelenskyin kansliapäällikkö Kyrylo Budanov. Budanov on toiminut aiemmin Ukrainan tiedustelun päällikkönä.
Venäjältä neuvotteluissa on mukana Kremlin sisäpiiriläinen Vladimir Medinski, amatöörihistorioitsija ja Venäjän entinen kulttuuriministeri. Hänen lisäkseen Venäjän delegaatioon kuuluu edustajia Venäjän tiedustelusta.
Mitkä ovat suurimmat kiistakysymykset?
Itä-Ukrainan kohtalo
Venäjän vaatimukset Ukrainan maa-alueista ovat näidenkin neuvotteluiden keskiössä. Ukraina ei halua luovuttaa alueitaan Venäjälle.
Zelenskyi varoitti maanantaina Telegram-julkaisussaan, että ”olisi suuri virhe antaa hyökkääjän viedä jotakin”.
Venäjä puolestaan ei ole tinkinyt vaatimuksestaan saada haltuunsa alueita Itä-Ukrainassa. Putin havittelee itselleen etenkin Donetskin aluetta - myös sellaisia osia, joita Venäjä ei ole vielä onnistunut valtaamaan Ukrainalta. Alue kytkeytyy vahvasti Venäjän propagandaan Ukrainan venäläisyydestä.
Ukrainalle alue on tärkeä puolustuksen kannalta, mikäli rauhansopimus epäonnistuu ja Venäjä uusii hyökkäyksensä. Alueen luovuttaminen olisi Ukrainalle valtava isku myös siksi, että valtava määrä ukrainalaisia on taistellut ja kuollut Donetskin vuoksi.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi helmikuun alussa Donetskin kysymyksen olevan ”se yksi jäljelle jäänyt asia”, joka neuvotteluissa on vielä sopimatta.
Zelenskyi on kuitenkin ilmaissut avoimuutta sille, että Donetsk julistettaisiin demilitarisoiduksi vyöhykkeeksi, jolta sekä Ukraina että Venäjä vetäisivät joukkonsa.
Länsimaiden turvatakuut Ukrainalle
Genevessä keskustellaan myös länsimaiden turvatakuista sodan loppumisen jälkeen.
Ukraina haluavaa Yhdysvalloilta vähintään kahdenkymmenen vuoden turvatakuut, Zelenskyi sanoi viikonloppuna Münchenin turvallisuuskokouksessa.
Yhdysvallat taas on tehnyt selväksi Ukrainalle, ettei se tee lopullista sopimusta turvatakuista, ennen kuin Ukraina ja Venäjä pääsevät sopuun sodan lopettamisesta, kertoo kansainväliseen politiikkaan erikoistunut media Politico.
Aiemmin esimerkiksi Ranska ja Iso-Britannia ovat sitoutuneet Ukrainan turvatakuisiin lähettämällä maahan sotilaitaan mahdollisen aselevon jälkeen.
Venäjä vaatii, että turvatakuisiin ei saa kuulua länsimaiden joukkojen siirtämistä Ukrainaan.
Mitä on odotettavissa?
Ukrainassa Vladimir Medinskin osallistumista on pidetty huonona enteenä neuvotteluille. Medinski johti Venäjän delegaatiota viime vuonna Turkissa pidetyissä neuvotteluissa. Ukrainalaisten kerrotaan tympääntyneen hänen pitkällisiin luentoihinsa Venäjän historiasta ja Venäjän aikeista taistella loputtomiin.
Aiemmilla kahdella neuvottelukierroksella Venäjää edustivat sotilas- ja tiedusteluviranomaiset. Ukrainalaiset sanoivat tämän edistäneen neuvotteluja.
Tuolloin neuvotteluissa keskityttiin aselepoon ja sen valvontaan. Nämä asiat eivät ole asialistan hankalimmasta päästä.
Tällä kertaa pöydällä ovat sodan lopettamisen kannalta vaikeimmat kysymykset. Se ei ennusta helppoja neuvotteluja.
Yhdysvaltojen motivaatiota saada neuvottelut etenemään lisää se, että marraskuussa Yhdysvalloissa pidetään kongressin välivaalit. Trumpin on kerrottu haluavan rauhan Ukrainaan ennen niitä.
Katso videolta ulkomaantoimittaja Maxim Fedorivin arvio alkavista neuvotteluista: