Petter Kukkonen kaipaa mäkihypyssä yhtenäistä ideologiaa: ”Olemme yhden askeleen parhaita joukkueita jäljessä”

Suomen hiihtoliiton huippu-urheilujohtaja Petter Kukkonen on luottavainen siihen, että suomalainen mäkihyppy nousee vielä maailman huipulle.

Heta Hirvonen, Jenny Rautionaho, Vilho Palosaari ja Niko Kytösaho mäkimontussa Kytösahon hypyn jälkeen.
Suomi sijoittui sekajoukkuekilpailussa kuudenneksi nelikolla Heta Hirvonen, Jenny Rautionaho, Vilho Palosaari ja Niko Kytösaho. Kuva: MARKKU ULANDER / Lehtikuva

Milano-Cortinan talviolympialaiset Ylellä 6.–22.2.2026. Kaikki uutiset, tulokset ja lähetysaikataulut löydät talviolympialaisten kisasivustolta.

Suomen hiihtoliiton huippu-urheilujohtaja Petter Kukkonen pitää suomalaisten mäkihyppääjien tulostasoa olympialaisissa yleisilmeeltään positiivisena.

– Kun katsoo pidempää historiaa ja koko tätä olympiadia ja tietenkin myös tätä kautta, niin joukkue pystyi suoriutumaan sekä naisten että miesten puolella hyvin ja oikeastaan yläkanttiin, Kukkonen summaa.

– Totta kai on selvää, että me olemme yhden askeleen parhaita joukkueita jäljessä, Kukkonen jatkaa.

Suomalaisten paras henkilökohtainen tulos Predazzon olympiamäissä oli Antti Aallon 11:s sija suurmäestä. Sekajoukkuekilpailussa Suomi oli kuudes.

Petter Kukkonen seisoo tiedotustilaisuudessa.
Suomen hiihtoliiton huippu-urheilujohtaja Petter Kukkosen mukaan suomalaisen mäkihypyn ideologiaan tarvitaan kirkkaampi punainen lanka. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Koko joukkue treenaamaan yhdessä

Petter Kukkosella on mielessään pitkä lista keinoja, joilla lähteä kuromaan kiinni eroa huippumaihin.

Huippu-urheilujohtajan mukaan Suomessa ongelmana on ollut, että valmentajat ovat turhan usein vaihtuneet ja järjestelmässä ei ole ollut selkeää suuntaa, minne edetä.

– Pitää saada joukkue, joka treenaa tulevan olympiadin neljä vuotta tiiviisti yhdessä. Siihen kaikki taustatoiminnot hyvin ja koko joukkue treenaamaan yhdessä yhden ideologian taustalla.

Kukkonen näkee, että Suomessa on lahjakkaita urheilijoita.

– Vaikka ero näyttäytyy isona, niin kun mennään kohti Lahden MM-kilpailuja (2029) ja tulevia olympialaisia, meillä on muutamia sellaisia urheilijoita, joilla on mahdollisuus kuroa maailman kärki kiinni.

Mäkihyppääjä lähestyy hyppyrin keulaa vauhtimäessä.
Antti Aalto hyppäsi suurmäessä 11:nneksi. Kuva: Roni Renkomaa / Lehtikuva

10 vuoden aikajänne

Kukkonen näkee, että tulevan olympiadin lisäksi kehitysaskeleita pitää ajatella myös pidemmällä, 10 vuoden, aikajänteellä.

– Eli miten meidän järjestelmämme rakennetaan menestyksekkääksi, jotta saadaan enemmän menestyviä urheilijoita ja hyvätasoisia hyppääjiä. Sitä kautta tulee sisäistä kilpailua ja voidaan pärjätä jokaisessa kilpailussa maailmancupeissa ja eri kilpailutasoilla paljon laajemmin.

Kukkonen näkee, että tavoitteeseen pääsemiseen tarvitaan muun muassa seurojen elinvoiman kasvattamista, olosuhteiden parantamista ja koulutuksen lisäämistä. Valmennuskeskuksiin Kukkonen kaipaa selvempää ideologiaa siihen, miten harjoitellaan.

Jenny Rautionaho.
Jenny Rautionaho nappasi olympialaisten suurmäessä uransa parhaan arvokisasijoituksen, kun hän oli 12:s. Kuva: Lehtikuva

– Taustalla olemme valmistelemassa tutkimusohjelmaa liittyen lennon aerodynamiikkaan, harjoitteluun ja harjoittelun seurantaan. Se tullaan nostamaan uudelle tasolle, Kukkonen sanoo ja peräänkuuluttaa myös keskitetympää ja suunnitelmallisempaa varustekehitystä.

Huippu-urheilujohtaja nostaa esiin myös naisten mäkihypyn nosteen Suomessa.

– Meillä on hieno joukkue sieltä tulossa. Naisiin tullaan panostamaan voimakkaammin, Kukkonen sanoo.

Myös taloudellisissa resursseissa huippu-urheilujohtaja näkee kaksi tasoa.

– Harjoittelu sinänsä ei ole kallista, mutta valmentautuminen ja olosuhteet ovat toinen asia. Kyllä meillä haasteita riittää, mutta periksi ei anneta vaan eteenpäin mennään. Minä uskon siihen, että suomalainen mäkihyppy nousee vielä maailman huipulle.

Mäkihyppääjä vilkuttaa kameralle.
Suomea olympialaisten mäkihypyssä edustivat myös Heta Hirvonen (kuvassa) ja Minja Korhonen, jotka tunnetaan paremmin yhdistetyn urheilijoina. Kuva: Getty Images

Päävalmentaja lähetettiin kotiin

Suomen mäkimaajoukkue joutui kohun keskelle Milanon ja Cortinan olympialaisissa, kun joukkueen päävalmentaja Igor Medved lähetettiin kisakylästä kotiin alkoholinkäytön takia.

Petter Kukkosen mukaan näissä kisoissa Medved ei nauti Suomen joukkueen luottamusta, mutta päävalmentajan jatkoa käsitellään tarkemmin vasta olympialaisten jälkeen. Kukkonen kertoo, että Hiihtoliitosta on oltu Medvediin yhteydessä ja tilanne on rauhoiteltu.

Yle Urheilun tietojen mukaan Medvedillä on kausiksi 2026–28 allekirjoitettu, mutta toistaiseksi julkistamaton, työsopimus, joka kuitenkin sisältää tämän kauden jälkeen molemminpuolisen option eli purkumahdollisuuden.

En tränaren står utomhus med en telefon i handen.
Suomen päävalmentaja Igor Medved joutui kotimatkalle kesken olympialaisten. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kukkonen sanoo tilanteen vaikuttaneen lopulta Suomen joukkueeseen ja urheilijoihin olympialaisissa paljon vähemmän kuin ulospäin näytti.

– Medialla on monta kertaa tapana ruveta repimään näitä asioita ja tehdä niistä paljon isompia kuin ne ovat. Joukkue käsitteli nämä tosi nopeasti, hyvin ja tehokkaasti, Kukkonen vakuutti ja uskoi, että nopeasti tehty ratkaisu antoi joukkueen jäsenille tietynlaisen työrauhan tehdä sitä mitä he osaavat.

Suomen mäkikotkat Niko Kytösaho ja Antti Aalto eivät halunneet kommentoida päävalmentajan tilannetta.