Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan Suomessa pitäisi ottaa mallia Tanskasta: sosiaaliturvaa saadakseen etenkin maahanmuuttajat pitäisi velvoittaa tekemään palkatonta työtä.
– Tanskassa sosiaaliturva – erityisesti toimeentulotuki ja viimesijainen tuki – on sidottu 37,5 tunnin viikoittaiseen työvelvoitteeseen. Velvoite koskee erityisesti ulkomaalaisia ja sisältää yksinkertaisia tehtäviä, kuten siivousta tai risujen keräämistä, jotka eivät vie keneltäkään oikeaa työtä, Purra kuvasi perussuomalaisten puoluelehti Suomen Uutisille.
Puheet nousivat laajempaan julkiseen keskusteluun viime viikon lopulla sen jälkeen, kun Purra puolusti näkemyksiään viestipalvelu X:ssä.
Sosiaalisessa mediassa ministerin alkuperäisen ulostulon on tulkittu vähättelevän siivoojien työtä. Kritiikkiin on yhtynyt myös suurin oppositiopuolue SDP.
Purran avauksen ydinviestiä, eli palkattomien töiden teettämistä sosiaaliturvan maksun ehtona, pitäisi tulkita ennen kaikkea viestinä omille kannattajille – ja vaalipuheena.
Hallitus puskee eteenpäin sosiaaliturvaan kiristyksiä, jotka vaikuttavat maahanmuuttajiin, mutta Purran haikaileman mallin käyttöönotosta ei ole hallitusohjelmassa sovittu.
Asiasta ei siis ole yhteisymmärrystä hallituspuolueiden kesken ja kaiken kukkuraksi hallituskausi on jo loppusuoralla.
Hallitusneuvotteluissa maahanmuuttoa koskeva kokonaisuus oli poikkeuksellisen hankala. Osa kiristyksistä oli vaikeita erityisesti hallituksen liberaaleinta laitaa edustavalle RKP:lle, mutta myös pääministeripuolue kokoomukselle.
Kapuloita Purran haluaman mallin rattaisiin laittaisi todennäköisesti myös Suomen perustuslaki ja sen tulkinnat.
Perustuslain mukaan jokaiselle tulee taata perustoimeentulo, eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi alkuperän tai kielen perusteella.
Lainsäädäntösuunnitelmansa mukaan hallitus aikoo antaa eduskunnalle keväällä pitkään veivatut esitykset niin kotihoidon tuen rajaamisesta alle kolme vuotta maassa asuneilta maahanmuuttajilta ja kotoutumistuessa käyttöön otettavasta kielilisästä.
Kielilisän käyttöönotto asettaisi maahanmuuttajat kielitaidon nojalla eriarvoiseen asemaan.
Kotoutumistuen alentamista yritti aikoinaan myös Juha Sipilän (kesk.) hallitus, mutta silloin lakiesitys vedettiin pois sen perustuslaillisten ongelmien vuoksi.
Mikäli lakiesitys läpäisee kokoomuksen Heikki Vestmanin johtaman perustuslakivaliokunnan seulan ja saa eduskunnan hyväksynnän, se muodostaa ennakkotapauksen. Tämä voisi helpottaa vastaavankaltaisten hankkeiden eteenpäin viemistä myös vastaisuudessa.
Puheet kovenevat vaalikauden loppua kohti
Raflaavien avausten latelu osataan myös muissa hallituspuolueissa. Viimeisimpänä tässä on kunnostautunut RKP.
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson esitti hiljattain varainsiirtoveron väliaikaista poistoa asuntokaupan vauhdittamiseksi.
Hallituskumppanit tyrmäsivät ulostulon ja pitivät sitä jopa haitallisena. Katteettomien veroalea koskevien lupausten pelätään johtavan pahimmillaan jopa päinvastaiseen tulokseen, eli asunnon ostoa koskevien päätösten lykkäämiseen.
Valtaapitävien puheet ovat myös tekoja. Sen lisäksi, että ne muovaavat mielikuvia puheiden kohteista, ne ohjaavat julkista keskustelua ja rakentavat raameja sille, mitä pidetään poliittisesti realistisena.
Selvää on, että tulevina kuukausina myös hallituspuolueiden edustajilta, ministerit mukaan lukien, tullaan kuulemaan entistä enemmän myös sellaisia ulostuloja, jotka eivät kerro hallituksen yhteisestä tahtotilasta vaan pikemminkin puolueiden omista painotuksista.
Yleensä hallituskausi etenee siten, että vaikeimmat päätökset pyritään hoitamaan pois alta kauden aluksi.
Näin ollen vaikeiden päätösten ympärillä mahdollisesti vellova kuohunta ehtii laantua ennen lipumista seuraaviin vaaleihin. Aikataulutuksella pyritään myös varmistamaan se, että tärkeimmiksi koetut päätökset viedään sovitusti maaliin.
Riski linjan repeilylle ja hallituskumppaneiden irtopisteiden keruulle kasvaa hallituskauden loppua kohti mentäessä. Esimerkiksi viime hallituskaudella erityisesti kannatuslaskusta kärsinyt keskusta koetteli monin tavoin vihervasemmistolaisten hallituskumppaneiden hermoja.
Kuluvalla kaudella hallitusvastuu on rokottanut erityisesti perussuomalaisten kannatusta. Ylen tuoreimmassa kannatusmittauksessa puolueen kannatus jäi 13,3 prosenttiin. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa puolueen kannatus oli 20,1 prosenttia.
Onkin mahdollista, että kevään 2027 vaaleja kohti mentäessä erityisesti perussuomalaiset tulee hakemaan eri keinoin oman profiilinsa nostatusta.
Lähes pomminvaraa kuitenkin on, että hallituspuolueiden riveistä tullaan kuulemaan monia avauksia, jotka eivät tule etenemään enää kuluvalla hallituskaudella.
Samaan tapaan luonnollisesti myös oppositiopuolueet pyrkivät varmasti saamaan oman viestinsä kuuluviin.
Avausten uskottavuuden arviointi eli jyvien erottaminen akanoista vaatii valppautta niin kansalaisilta kuin medialta.