Ruotsi suunnittelee uuden Pohjoisnavan jäiden ali kulkevan merenalaisen valokuitukaapelin rakentamista, Ruotsin yleisradioyhtiö SVT kertoo.
Ruotsi on suunnitellut hanketta yhdessä ruotsalaisen Global Connect -yhtiön ja Pohjoismaiden kansallisten tutkimusverkostojen yhteistyöorganisaatio NORDUnetin kanssa.
Polar Connect -nimellä kulkevassa hankkeessa kaapeli kulkisi aluksi Ruotsin Kiirunasta maateitse Norjan pohjoiselle rannikolle. Sieltä se kulkisi meren pohjassa Norjan Huippuvuorten kautta Pohjoiselle jäämerelle. Pohjoisnavalta kaapelin on tarkoitus jatkaa sekä Pohjois-Amerikan että Aasian suuntaan.
Ruotsalaiset eivät ole yksin havittelemassa pohjoista reittiä kaapelilleen.
Suomen valtion omistama tietoverkkkoyhtiö Cinia on ollut mukana edistässä Far North Fiber -nimellä tunnettua rinnakkaista hanketta, joka kulkisi niin ikään arktisen alueen halki.
Far North Fiber -kaapeli kulkisi Norjasta Atlantin valtameren kautta Pohjois-Amerikkaan ja sieltä Aasiaan. Matka olisi pitempi kuin suoraan Jäämeren ali kulkevassa ruotsalaishankkeessa.
Alla oleva kartta näyttää arktiselle alueelle kaavailtujen valokuitukaapelien reitit.
EU: Hankkeet ovat tärkeitä
Pohjoisia reittejä kulkevien kaapelien etuna olisi, että reitti Euroopasta Aasiaan olisi huomattavasti lyhyempi kuin perinteinen Suezin kanavan kautta kulkeva reitti. Se vähentäisi mannertenvälisen tietoliikenteen latenssia eli viivettä.
EU luokitteli tammikuussa sekä Polar Connect -kaapelin että Far North Fiber -kaapelin Euroopan yhteistä etua koskevaksi tärkeäksi hankkeeksi. Se tarkoittaa, että niitä pidetään tärkeänä Euroopan digitaalisen turvallisuuden, kriisinkestävyyden ja omavaraisuuden kannalta.
Samalla EU varasi 350 miljoonaa euroa merenalaisten kaapelihankkeiden edistämiseen ja kaapelien suojelemiseen mahdolliselta sabotaasilta.
Cinia: Ruotsin kaapeli ei ole kilpailija
Cinian toimitusjohtaja Jaakko Tapanainen korostaa, että Cinia ei koe Polar Connect -hanketta kilpailijakseen. Hänen mukaansa hankkeet ovat hyvin samanlaisessa vaiheessa.
– Huoltovarmuuden ja tietoliikenneyhteyksien moninaisuuden kannalta näen hyvänä sen, että yhteyksiä rakennetaan.
Far North Fiber -hanke on Tapanaisen mukaan täysin kaupallinen hanke. Hänen käsityksensä mukaan Suomen valtio ei ole ollut mukana rahoittamassa Far North Fiberia tai Polar Connectia.
Tapanainen kertoo, että Far North Fiber -hanke on muuttunut viime vuonna hankkeeksi nimeltä Pan-Arctic Cable System (PACS). PACS-hankkeessa on mukana eurooppalaisia toimijoita. Aiesopimuksen kirjoittaneita toimijoita on mukana myös Polar Connect -hankkeessa.
– Myös tämä hanke on saanut aikoja sitten EU-rahaa. Emme näe näitä mitenkään kilpailevina hankkeina, Tapanainen alleviivaa.
Tapanainen sanoo, että Cinia on työstänyt hankettaan vuodesta 2021 lähtien. Kaupallisesti toimivan ratkaisun löytyminen on osoittautunut haasteelliseksi.
– Nämähän ovat miljardihankkeita. Suunnittelutkin maksavat helposti sata miljoonaa, kun tehdään merenpohjatutkimuksia. Olemme aktiivisesti pyrkineet etsimään Euroopasta toimijoita, jotka ottaisivat enemmän vetovastuuta ja Cinian rooli pienenisi.
MIksi hanketta pidetään tärkeänä?
SVT:n mukaan Ruotsin valtio on jo tukenut Polar Connect -hanketta yli 11 miljoonalla eurolla. Pohjoisnavan kautta kulkevien kaapelien rakentamisen on arvioitu maksavan lähes kaksi miljardia euroa.
Lähes 99 prosenttia mannertenvälisestä verkkoliikenteestä kulkee merenalaisia kaapeleita pitkin. Pohjoisnavalla ja arktisella alueella merenalaisia kaapeliyhteyksiä ei vielä ole.
NORDUnetin tilaaman tutkimuksen mukaan arktiselle alueelle rakennettava datakaapeli tekisi Euroopan tietoliikenneverkostosta vähemmän haavoittuvan, helpottaisi tiedonsiirron tukkeutumista eli reitittimien ylikuormittumista, tekisi tietoliikenteestä ympäristöystävällisempää ja toisi Pohjoismaihin yli miljardin euron vuosittaisen taloushyödyn.
Tutkimuksen mukaan datakeskukset toisivat Pohjoismaihin uusia työpaikkoja, ja keskusten läheisyyteen kehittyisi tarvetta niiden toimintaa tukeville palveluille.
Ennen kaikkea parempien verkkoyhteyksien uskotaan tuovan paikallisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja edistävän pohjoismaalaisten yritysten tehokkuutta ja kaupankäyntiä.
Ruotsin tutkimusneuvosto Vetenskapsrådetin johtaja Katarina Bjelken kertoo SVT:lle, ettei syvällä arktisen alueen jäiden alla kulkevaa kaapelia olisi helppo sabotoida.
Tutkimusprofessori Timo Koivurova Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta arvioi maaliskuussa Ylelle, miten arktiset merikaapelit turvaisivat kansainvälisiä verkkoyhteyksiä.
