Jyväskylän kaupungin viime vuoden tulos oli selvästi ennakoitua parempi, vaikka se jäi odotetusti miinukselle.
Kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös oli 6,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Alijäämä jäi 10,9 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin kaupungin lokakuussa hyväksymässä muutetussa talousarviossa. Siinä alijäämäksi arvioitiin 17,5 miljoonaa euroa.
Alkuperäisessä talousarviossa kaupunki arvioi, että alijäämää kertyy yli 20 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto on tyytyväinen tulokseen. Hänen mukaansa kaupungin budjetti on pitänyt ja viime vuosien aikana toteutetut säästötoimet ovat purreet.
Timo Koivisto kommentoi kaupungin odotettua pienempää alijämää.
Pienentyneet valtionosuudet ja verotulot alijäämän taustalla
Tilinpäätöksen alijäämäisyyttä selittää Koiviston mukaan valtionosuuksien pieneminen vuoden 2023 soteuudistuksen jälkeen. Jyväskylän valtionosuudet pienenivät viime vuonna yli 31 miljoonaa euroa.
Tämänhetkinen valtionosuusjärjestelmä ei perustu kuntien nykyisten päätehtävien eli varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kustannuksiin.
– Jos saisimme oikeudenmukaisen osuutemme valtionosuuksista, kaupungin talous olisi kirkkaasti plussalla, Koivisto sanoo.
Jyväskylän taloutta heikensivät myös odotettua matalammat verotulot.
Verotuloja kertyi 338 miljoonaa euroa, mikä on 5,1 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Syynä on esimerkiksi heikko työllisyystilanne.
Jyväskylän kaupunki käytti viime vuonna investointeihin 83,9 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit olivat kaupunginteatterin ja Harjun stadionin peruskorjaus.
Kaupungin lainakanta kasvoi 23 miljoonaa euroa vuodesta 2024. Lainaa on noin 2 600 euroa asukasta kohti, mikä on vähemmän kuin Suomen muissa kunnissa keskimäärin.
Jyväskylän asukasluku oli vuoden 2025 lopussa hieman alle 150 000.
Kaupunki ehti lokakuussa juhlia 150 000 asukkaan rajapyykkiä, mutta asukasmäärä laski marras-joulukuussa.
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto kertoo, miltä Jyväskylän tulevaisuus näyttää talouden näkökulmasta.