Myyräkuumetta esiintyy nyt Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella enemmän kuin muualla maassa.
Asukaslukuun suhteutettuna taudin esiintyvyys on maakunnassa yli yhdeksänkertainen maan keskiarvoon verrattuna.
Myyräkuumetta eli Puumala-virustartuntoja on todettu maakunnassa nyt tammi-helmikuussa jo 23 eli rauhallisen vuoden koko määrä.
Viime vuonna myyräkuumeeseen sairastui Keski-Pohjanmaalla 47 ihmistä.
”Mietin, että eihän tästä selviä”
Kokkolalainen Oona Oksman on vastikää kotiutunut sairaalasta kolmen päivän tiputuksesta, johon hän päätyi sairastuttuaan myyräkuumeeseen.
– Monta kertaa mietin, että eihän tästä selviä, Oksman sanoo.
Oksmanin oireilu alkoi töissä yövuorossa.
Hän kertoo, että aamuun mennessä kuume oli noussut jo 40 asteeseen, se ei laskenut, ja kun yleisvointi huononi, Oksman hakeutui sairaalaan.
Testissä tauti paljastui myyräkuumeeksi.
– En tajua yhtään, mistä olen sen voinut saada. Meillä ei ole takkaa, enkä ole koskenut puihin. En ole myöskään siivonnut mökillä.
Oksman kertoo oksennelleensa useita päiviä, lisäksi oli näköhäiriöitä ja rajua selkäkipua, joka lääkärin mukaan oli munuaiskipua. Verikokeet otettiin parin päivän välein.
Trombosyytit olivat todella matalat, ja munuaisarvot alkoivat heiketä, Oksman kertoo.
– Sen verran pahasti ne laskivat, kun en saanut syötyä tai juotua, että minut otettiin sairaalaan sisään.
Sairastelu kesti kaikkineen kaksi viikkoa. Sairaalassa hän oli kolme päivää.
– Onni on, että minulle kerrottiin, että tästä saa loppuelmän immuniteetin. Sairautta ei pitäisi tulla enää toiste.
Grafiikka näyttää myyräkuumetapausten määrän 100 000 asukasta kohden tänä vuonna:
Tautihuippua odotetaan vielä
Infektioylilääkäri Marko Rahkonen Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta tietää, että myyräkuumetta esiintyy alueella nyt poikkeuksellisen paljon.
Rahkosen mukaan sairastuneita on kaikissa ikäluokissa.
Hän uskoo, ettei maakunnan tautihuippua ole vielä koettu vaan sairastuneita tulee lisää.
Läheskään kaikki myyräkuumeeseen sairastuneet eivät kuitenkaan tarvitse sairaalahoitoa, eivätkä kaikki tartunnan saaneet edes tiedä sairastavansa tautia.
– Myyräkuumetta esiintyy meillä sen verran paljon, että sairaalassa osaamme heti ottaa testin, mutta moni saattaa sairastaa taudin lähes oireettomanakin, Rahkonen sanoo.
Myyräkuume on virustauti ja varsinaista hoitoa siihen ei ole.
– Lähinnä annamme oireenmukaista hoitoa; kuumelääkettä, huolehdimme nesteytyksestä ja seuraamme munuaisten toimintaa sekä virtsantuloa.
Toisaalla helpottaa, toisaalla tilanne pahenee
Metsämyyräkannat ovat korkeita yleensä kahden peräkkäisen vuoden ajan, sanoo johtava tutkija Otso Huitu Luonnonvarakeskuksesta.
Eteläisen Suomen itäpuoliskolla, Keski-Suomen pohjoisosissa ja Etelä-Pohjanmaalla myyräkannat ovat runsastuneet keväästä 2024 alkaen.
Odotettavissa on, että näillä alueilla ne kääntyvät laskuun tämän talven aikana, Huitu arvelee.
Lounais-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja suurimmassa osassa Pohjois-Pohjanmaata metsämyyräkannat runsastuivat selvästi viime kesänä.
Näillä alueilla on odotettavissa myyrähuippu syksyllä 2026.
Sairastuneiden suuri määrä kertoo siitä, että metsämyyriä on nyt jo runsaasti liikkeellä.
Tarkkaan ei ole selvitetty sitä, miksi jollain tietyillä maantieteellisillä alueilla kuten Keski-Pohjanmaalla myyriä on poikkeuksellisen paljon.
– Kylmä ja vähäluminen talvi eivät ole huonoja myyrille. Ennemminkin nollan molemmin puolin sahaavat talvet ovat nillle haitallisia, kertoo Huitu.