Loppuviikko yllätti politiikan seuraajat uutisilla. Ensin perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ilmoitti torstaina, että Kaisa Juuso (ps.) oli kertonut eroavansa sosiaali- ja terveysministerin tehtävästä.
Seuraavana päivänä Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoi jäävänsä perhevapaalle ja olevansa näillä näkymin poissa syysistuntokauden. Grahn-Laasonen sanoi palaavansa ministeriksi tammikuussa.
Ilmoitukset merkitsevät sitä, että molemmille sosiaali- ja terveysministeriön ministereille haetaan korvaajaa. Perussuomalaiset valitsevat korvaajan Juusolle ensi viikolla, mutta kokoomuksen valinta venynee kevääseen.
Vaikka ministerien vaihtumiset ajoittuvat samalle ajanjaksolle, valittavat ministerit lähtevät erilaisista lähtökohdista tekemään pestiään. Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen on vienyt tai viemässä maaliin lähes kaikki suuret hallituksen lainsäädäntöhankkeet, jotka ovat tulleet hänen pöydälleen.
Näitä ovat muun muassa yleistuen, apteekkitalouden, Kela-korvausten ja alkoholilain uudistukset. Loppukaudelle ei ole jäämässä suuria mullistuksia.
Sen sijaan Kaisa Juuson pöydällä on useita hankkeita, jotka vaativat paljon poliittista ohjausta ministeriltä. Näitä ovat muun muassa lastensuojelulain uudistuksen toinen vaihe, sosiaalihuoltolain uudistus sekä lisäsäästöt sosiaali- ja terveyspalveluista.
Tällä voi olla vaikutusta myös siihen, millaisia ministereitä puolueet hakevat väistyneiden tilalle.
Puheenjohtajat viitoittavat tietä
Tässä vaiheessa puolueiden ministerivalinnat ovat spekulaatioita, koska suurinta valtaa niissä käyttävät puolueiden puheenjohtajat Riikka Purra ja Petteri Orpo.
Käytännössä puheenjohtajat tuovat nimen puolue-elinten käsittelyyn, ja ne suurella todennäköisyydellä valitsevat ehdotetun nimen.
Tämä ei estä puolueissa käytävää keskustelua nimistä. Kokoomuksessa ainakin seuraavat nimet nostetaan esille: varapuheenjohtaja Karoliina Partanen, kansanedustaja Arto Satonen ja kansanedustaja Henrik Vuornos.
Näistä Vuornosta useammin esille nousevat Satonen ja Partanen, jota kuvaillaan puolueen kenttäväen parissa suosituksi henkilöksi. Partanen peittosi hieman yllättäen viime puoluekokouksessa Sari Multalan ja Jarno Limnellin varapuheenjohtajakisassa ja nousi puoluejohtoon.
Yksi asia, joka voi tulla Partasen valinnan esteeksi, on seuraava puoluekokous kesäkuussa. Partasen ministerivalinta voidaan tulkita tuen osoitukseksi varapuheenjohtajakisassa, jos hän lähtee kisaan mukaan.
Satosta puolestaan kehutaan kokoomuksessa sosiaaliturvan asiantuntijaksi, joka voitaisiin heittää liikkuvaan junaan. Samalla Satosella olisi ministerikokemusta, jota voitaisiin tarvita hallituksen sisäisissä väännöissä ministerityöryhmissä.
Vuornoksen eduksi puolestaan luetaan poliittinen osaaminen ja asioiden toimeenpanokyky. Vuornoksen eduksi voidaan nähdä myös se, että hän on kokoomukselle tärkeästä Espoosta.
Puolueella ei ole ollut yhtään ministeriä Espoosta sen jälkeen, kun Kai Mykkänen jätti ympäristöministerin tehtävän ja siirtyi Espoon kaupunginjohtajaksi.
Tosin tällä logiikalla voisi nostaa esille myös espoolaisen Mia Laihon, joka toimii parhaillaan sote-valiokunnan varapuheenjohtajana. Osa kokoomuslaisista kuitenkin muistuttaa, että Laiho on enemmän terveydenhuollon kuin sosiaaliturvan asiantuntija.
Rydman ja Junnila esillä nimiruletissa
Perussuomalaisissa ministerivalinnan tekevät eduskuntaryhmä ja puoluehallitus puoluejohdon esityksestä.
Perussuomalaiset ja media ovat eilisestä lähtien pohtineet, kuka voisi jatkossa korvata Juuson. Osa puhuu jo olemassa olevan ministerikokemuksen puolesta, jotta pöydällä olevat lakihankkeet ja säästöt saadaan vietyä suunnitellusti maaliin.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä ei ole montaa, joilla olisi jo olemassa olevaa kokemusta. Tämän takia esille nostetaan erityisesti kaksi nimeä: Wille Rydman ja Vilhelm Junnila.
Näistä pidempi kokemus on Rydmanilla, jonka aiempi valinta ministeriksi nosti kokoomuksessa karvat pystyyn. Kokoomuksesta kuitenkin kerrotaan, että yhteistyö Rydmanin kanssa sujui asiallisesti ja sovituista asioista pidettiin kiinni, kun tämä oli elinkeinoministeri.
Junnilan valinta voisi olla kokoomukselle ja varsinkin RKP:lle vaikeammin hyväksyttävissä. Junnila joutui eroamaan rasismikohun takia heti hallituskauden alussa.
Rydmanin ja Junnilan etu olisi myös se, etteivät vaikeat sote-päätökset osuisi heidän kannatukseensa yhtä voimakkaasti kuin esimerkiksi Kaisa Juuson. Juuso on työskennellyt terveydenhuoltoalalla ja pitänyt alan teemoja esillä vaalikampanjoissa.
Yksi mahdollisuus on myös kierrättää ministereitä, jolloin toisille hallinnonaloille voitaisiin nostaa tuoreita nimiä. Samalla voitaisiin varmistaa se, että Juuson pöydällä olevat asiat saataisiin valmiiksi ennen vaalikauden loppua.