Hallituksen kaavailema lakiuudistus uhkaa hyydyttää jopa toistasataa suunnitteilla olevaa aurinkovoimahanketta.
Näin siksi, koska lakimuutoksen myötä 50 hehtaaria tai sitä suuremmat voimalat pitäisi jatkossa kaavoittaa.
Alan etujärjestön Suomen Uusiutuvat ry:n päällikkö Klaara Tapper sanoo, että kaavapakko hidastaisi rakentamista ja heikentäisi hankkeiden kannattavuutta, koska kustannukset nousevat.
– Laki voisi pahimmillaan hidastaa tai jopa kaataa yhteensä toistasataa voimalahanketta.
Nykyisellään aurinkovoimaloille on myönnetty rakentamislupa pääsääntöisesti viranomaisharkinnalla kaavoituksen sijaan.
Kanta-Hämeessä sijaitseva Hausjärvi on ampaissut vikkelästi vireillä olevien aurinkovoimahankkeiden määrässä koko maan kärkijoukkoon. Kuntaan suunnittelee voimalaa myös Pohjoismaiden suurimpiin uusiutuvan energian yhtiöihin kuuluva energiayhtiö Ilmatar.
Hankekehittäjä Inka Hirvonen arvioi, että 70 hehtaarin laitosta päästään rakentamaan mahdollisesti jo lähivuosina.
– Luvat ovat jo kunnossa.
Hirvosen mukaan laitosten rakentamista jarruttaa nyt markkinoiden epävarmuus.
Kaavoitus on tarpeen suurissa hankkeissa
Kaavoittaja Pekka Säterin mukaan voimaloita halutaan Hausjärvelle, koska kunnassa on tarjolla sopivia alueita hyvien siirtoyhteyksien ääreltä.
Alan toimijat suomivat hallituksen ajamaa lakiuudistusta. Säterin mielestä pienet muutaman kymmenen hehtaarin projektit voi hyvin toteuttaa ilman kaavoitusta, mutta kaavoittaminen on tarpeellista suurissa satojen hehtaarien hankkeissa.
Kaavoitus poikkeaa nykykäytännöstä siten, että se antaa kuntalaisille laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa alueiden käyttöön. Esimerkiksi aurinkovoimaloita koskevista sijoituslupapäätöksistä voivat nykyisellään valittaa vain naapurit.
Kaavasta voisivat valittaa muutkin, koska valtuuston hyväksymästä kaavoituksesta voi tehdä vaikka kunnallisvalituksen. Nykyinen virkamiesvetoinen sijoituslupamenettely ei tarvitse kunnanvaltuuston hyväksyntää.
Säteri selventää, että kaavapäätös antaa yrityksille sikäli laajemmat mahdollisuudet, että kaava on voimassa pysyvästi, kun taas sijoitusluvan turvin hanketta eteenpäin vievän yrityksen on haettava laitokselle rakennuslupa määräajan kuluessa.
– Kaavoitus lisäisi osallistumismahdollisuuksia prosessin aikana. Lakimuutos toisi myös toivottua ennustettavuutta alueiden pitkän aikavälin kehittämiseen.
Säterin mielestä kuntalaisia ja muita osallisia on kuitenkin onnistuttu kuulemaan hyvin myös nykyisen järjestelmän aikana.
– Hankkeiden vaikutukset on arvioitava joka tapauksessa tarkasti hyvän lopputuloksen saamiseksi ja valitusten välttämiseksi.
Lakimuutos etenee eduskuntaan piakkoin
Hallituksen ajama kireämmät lupaehdot määräävä uusi alueidenkäyttölaki on etenemässä eduskuntaan maaliskuussa.
Tapperin mukaan lakimuutos voi olla kohtalokas etenkin keskikokoisille laitoksille, jotka ovat suunnittelun alkuvaiheessa. Koko maassa on suunnitteilla noin 300 hanketta, joista iso osa on pinta-alaltaan keskikokoisia eli noin 50 hehtaarista hieman yli sadan hehtaarin laitoksia.
– Tämä uhkaa myös hankkeita, joita hallitusohjelmassa on nimenomaisesti haluttu.
Tapper viittaa voimaloiden rakentamiseen entisille turvesoille ja muille joutomaille.
Aurinkovoiman tuotanto on Suomessa toistaiseksi vähäistä, mutta sen on ennakoitu kasvavan voimakkaasti lähivuosina. Viime vuonna maan sähköntuotannosta 1,2 prosenttia tuotettiin aurinkovoimalla.
Voimalat ovat tärkeitä verotulojen vuoksi
Hausjärven kunnanjohtajan Pekka Määttäsen mukaan laitoksia hamutaan kuntiin kiinteistöverotulojen takia. Voimalat ovat tärkeitä myös ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
– Hankkeet tuovat kuntaan myös työtä.
Toteutuessaan kuusi vireillä olevaa laitosta toisivat Hausjärvelle vuositasolla 1,5 miljoonan euron kiinteistöverotulot. Tämä tarkoittaisi noin prosenttiyksikön kokoista pottia kunnan verokertymässä.
Kuntakohtaisesti tarkasteltuna hankkeita on vireillä eniten Hausjärvellä, Mikkelissä, Kankaanpäässä ja Kokemäellä, joissa kaikissa on suunniteltuna kuusi uutta aurinkovoimalaa.
Myös hankekehitysyhtiö Oomi Solar oy:n Hausjärvelle suunnittelema runsaan 50 hehtaarin voimala näyttäisi olevan hyvässä vauhdissa. Hankepäällikkö Markus Harjun mukaan laitos sai sijoitusluvan vuodenvaihteessa.
– Rakentamisluvan pyrymme saamaan kuluvan vuoden aikana.
Koko maassa on tällä hetkellä rakenteilla kuusi teollisen kokoluokan aurinkovoimahanketta. Luvan saaneita projekteja on 67.
Maan suurimmat voimalat ovat suunnitteilla Kauhajoelle, Kouvolaan ja Lappeenrantaan.
Määttänen toteaa, että vaikka suurimmat voimalat ovat toistaiseksi vireillä muualle, aivan pienistä laitoksista ei Hausjärven hankkeissa puhuta. Esimerkiksi Ilmattaren Hikiän aurinkovoimapuiston tuotanto vastaisi noin 2500 omakotitalon sähköntarvetta ja Oomi Solarin hanke toisi toisen mokoman lisää.
– Nyt kaivataan toimia, jotka jarruttamisen sijaan vauhdittavat hankkeita, Tapper summaa.