Natura-suojellulle Viiankiaavalle kaivosta suunnitteleva Sakatti Mining neuvottelee parhaillaan kymmenien maanomistajien kanssa ostaakseen heikentynyttä aapasuota.
Pääosin kyse on metsän kasvun toivossa ojitetuista suoalueista.
Niitä ennallistamalla kaivosyhtiö yrittää kompensoida haitat, joita kuparin ja nikkelin louhiminen aiheuttaisi Sodankylän Viiankiaavalle.
Kaivosyhtiön on pakko saada maakauppoja sovittua. Jos yhtiö ei tee riittäviä hyvityksiä, valtioneuvosto ei voi myöntää poikkeuslupaa Natura-suojelusta.
Toimitusjohtaja Pertti Lamberg kertoo, että yhtiön kiikarissa on yli tuhannen hehtaarin edestä suoalueita Viiankiaavan rajoilla. Alueiden omistus kuuluu useille kymmenille yksityisille maanomistajille, joiden kanssa neuvotteluja nyt käydään.
– Tilanne vaihtelee maanomistajittain, mutta ihan hyvin asia etenee. Tämän hetkisen neuvottelutilanteen perusteella arvioin, että kiinnostusta myyntiin on.
Yhtään kauppaa ei ole vielä tehty. Kaivosyhtiö olisi halunnut ostaa maata Metsähallitukselta, mutta se ei halunnut myydä. Kauppoihin kaikkiaan varatun rahasumman suuruutta Lamberg ei kerro, mutta toteaa sen olevan merkittävä.
Suomessa myönnetty vain yksi Natura-poikkeuslupa
Poikkeuslupa Natura-alueella voidaan ylipäätään antaa vain, jos hanke on erittäin tärkeä yleiselle edulle eikä vaihtoehtoja ole.
Kaivosyhtiö perustelee erittäin tärkeää yleistä etua raaka-aineilla, joiden suhteen EU haluaa kasvattaa omavaraisuutta.
Suomessa tällainen Natura-poikkeus on myönnetty vain yhden kerran. Valtioneuvosto antoi viime keväänä poikkeusluvan Kokemäenjoen tulvasuojelun vaatiman oikaisu-uoman rakentamiseen Natura-alueelle.
Kaksi hakemusta on hylätty.
Euroopassa poikkeuksia on myönnetty kymmenittäin, eritoten Saksassa.
Suo käydään läpi aari kerrallaan
Kaivosyhtiö oletti aiemmin, että kompensointi tapahtuu suojelemalla luonnonarvoiltaan rikas aapasuo jossain toisaalla. Ympäristöministeriöstä yhtiölle selvisi, että näin asia ei ole.
Hyvitys pitää tehdä kunnostamalla heikentynyttä aapasuota ja seuraamalla mutkikasta laskukaavaa, jossa mittayksikkönä käytetään habitaattihehtaareja. Aikaa prosenttimääräisille parannuksille on 30 vuotta.
Laskentatapaa on kehitetty Boost-tutkimushankkeessa.
Kompensointi on toimitusjohtaja Pertti Lambergin mukaan työläämpää kuin yhtiössä oletettiin. Hän kertoo, että alue pitää käydä läpi aari kerrallaan ja tarkastella esimerkiksi sitä, kuinka paljon tiettyä kasvia on nyt ja 30 vuoden päästä.
– Suomessa lähestyminen on hyvin perinpohjainen. Tähän mennessä kompensaatiota on kohdistettu pienille alueille, jolloin se on ollut kohtalaisen kevyttä, mutta nyt puhutaan ihan toisen kokoluokan alueesta, Lamberg sanoo.
Suokaupat on sovittava kevään aikana
Varmuus maakaupoista on saatava kevään aikana ja kompensaatiosuunnitelma valmiiksi, jotta se ehtii kaivosta koskevaan vaihemaakuntakaavaesitykseen. Sekin vaatii valtioneuvoston hyväksynnän.
Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lappi arvioi parhaillaan, kuinka arvokkaita kompensaatiokohteiksi suunnitellut alueet ovat metsätaloudellisesti. Seassa on sekä luonnontilaisia että ojitettuja soita ja myös kangasmetsiä.
Metsäasiantuntija Juha Ukkola ei osaa vielä sanoa hinnoista. Yleisesti ottaen metsähehtaarin hinta voi vaihdella sadasta eurosta jopa 5000 euroon puustosta riippuen.
Kompensaatiosuunnitelman riittävyyden arvioivat aikanaan lupa- ja valvontavirasto sekä Metsähallituksen Luontopalvelut.
Kaivosyhtiön toimitusjohtajan mukaan selviä ohjeita on ollut välillä hankala saada, koska näin suurta suunnitelmaa tehdään nyt ensi kertaa.
– Vaikka vaatimustaso ja kompensaatioajatus onkin ollut vähän muuttuva käsite, haluamme tietysti noudattaa viranomaisten vaatimuksia, Lamberg sanoo.
Alunperin Sakatti Mining oli sitä mieltä, että kaivos ei uhkaisi Viiankiaavan luontoarvoja. Konsulttiyhtiö, Metsähallitus ja Lapin ely kuitenkin totesivat sen heikentävän merkittävästi useita Viiankiaavan suojeluperusteena olevia luontotyyppejä ja kasvilajeja.
korjattu 17.2.2026 klo 14.12 metsänhoitoyhdistyksen nimI: alun perin jutussa luki Metsä-Lapin metsäyhdistys