Analyysi: Kaisa Juuson ministerisalkku oli vaikeimmasta päästä, mutta hän itsekin lisäsi taakkaansa

Kaisa Juusolla oli vaikeuksia toimeenpanna ja puolustaa julkisuudessa hallituksen sääs­tö­lin­jauk­sia sosiaali- ja ter­vey­den­huol­los­sa.

Kaisa Juuso tummansinisessä toppatakissa puhuu mikrofoniin ulkona.
Sosiaali- ja terveysministerin tehtävästä eronnut Kaisa Juuso tapasi lappilaisia Rovaniemellä lokukuussa 2025. Kuva: Annu Passoja / Yle
Toimittaja Ari Hakahuhta studiomuotokuvassa.
Ari HakahuhtaPolitiikan toimittaja

Kaisa Juuso (ps.) oli hallituksessa se surullisen hahmon ritari, joka joutui selittämään parhain päin tavallisia ihmisiä koskevat hallituksen ikävät päätökset.

Vaikka hyvinvointialueiden rahoitus on kasvanut, säästötoimia on silti tarvittu. Sosiaali- ja terveysmenot on valtion suurin menoerä. Kun valtion menoja on sopeutettu, on selvää, että toimia kohdistuu sinne, missä rahaa kuluu paljon.

Perussuomalaisten ministeriryhmässä Juuson pesti sosiaali- ja terveysministerinä oli Riikka Purran valtiovarainministerin salkun jälkeen raskain ja vaikein. Nyt Juuso maksaa kovaa henkilökohtaista hintaa vaativasta urakastaan.

Purran mukaan ero oli Juuson oma ratkaisu.

Kaisa Juuson eroa ei julkisuudessa osattu ennakoida. Käytäväpuheissa kuitenkin pähkäiltiin, jaksaako ministeri ryöpytyksessä kautensa loppuun saakka.

Tavoitteet etenivät hitaasti ja jäivät vajaaksi

Juuson tontille osuneet säästötavoitteet etenivät hitaasti eivätkä täyttyneet. Ulkopuolelta on vaikea sanoa, oliko kyse enemmän ministerin johtamiskyvyistä, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) nihkeydestä vai asioiden hankaluudesta. Joka tapauksessa Juuso oli STM:n ykkösministeri, joka vastasi paljosta, sai hän asiat sujumaan tai ei.

Viimeksi tällä viikolla odotettiin STM:n työryhmältä keinoja 100 miljoonan euron säästöiksi sosiaalihuollosta. Ei tullut takkia, tuli tuluskukkaro. Säästöurakkaa pitää STM:ssä jatkaa tai hallituksen etsiä korvaavia säästöjä muualta.

Vuosi sitten Kaisa Juuso keskeytti hallituksen kannalta kiusallisten sote-säästöjen valmistelun alue- ja kuntavaalien alla.

Torniossa asuva Juuso joutui syksyllä napit vastakkain kotiseutunsa ihmisten kanssa, kun hallitus linjasi, mitä palveluja mistäkin sairaalasta saa.

Meri-Lapin väki koki, että Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan sairaalan, Länskän, palveluita kutistetaan terveyskeskustasoon. Syyllisten listalle löydettiin Kaisa Juuso. Juuson mielestä oikea osoite arvostelulle on Lapin hyvinvointialue, jonka aluevaltuustossa on eniten keskustalaisia.

Juuso ihmetteli Kemissä, miten on päädytty tilanteeseen, jossa hän kotiseudullaan tarvitsee kolmen poliisin turvasaattuetta.

Kaisa Juuso sanoi lokakuussa Kemissä, että tuntuu siltä, että koko Meri-Lappi on häntä vastaan.

Kuntavaaleissa viime keväänä perussuomalaiset menetti Kaisa Juuson kotikunnassa Torniossa viisi paikkaa. Se oli puolueen suurin yksittäinen tappio Lapissa.

Kaisa Juuso haparoi julkisuudessa

Kun hallitus karsi päivystyspalveluita sairaaloista reilu vuosi sitten, Kaisa Juuson oli vaikea pysytellä julkisuudessa säästöpäätösten takana.

Ylen haastattelussa Juuso antoi vielä kerran toivoa Oulaisten Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen lopettamisen uudelleenharkinnalle. Reilu kaksi tuntia haastattelun julkistamisen jälkeen Juuso korjasi itse itseään.

Siihen mennessä hallituskumppani kokoomus oli jo ehtinyt äimistellä ministerin puheita ja vaati Juusoa pitämään kiinni yhdessä sovituista asioista.

Kaisa Juusoa ei voi kutsua sananokkelaksi hallituksen toimien perustelijaksi. Juuson ministerikauden aikana yhä useammin toimittajat saivat huomata, että asioista vastaavaa ministeriä ei saa haastateltavaksi juttuihin.

Ministeriössään Juuso halusi rajata virkahenkilökunnasta vain osastopäälliköt vastaamaan toimittajille. Rajaus sotii vastoin lain edellyttämää hallinnon julkisuutta.

Opposition ryöpytyksen kohde eduskunnan kyselytunnilla

Eduskunnan kyselytunnilla Kaisa Juuso oli opposition vakituinen ryöpytyksen kohde. Toisinaan opposition Juusolle osoittamat kysymykset menivät muiden ministereiden vastattaviksi.

Juuso kohautti myös osaa eduskunnasta puheenvuorollaan vanhusten kotihoidosta. Juuso yritti muistuttaa teknologian mahdollisuuksista vanhusten apuna. Hän arveli joidenkin vanhusten arvostavan sitä, että heidän luonaan ”ei juokse neljä kertaa päivässä aina eri hoitaja tekemässä jotain, vaan kunnioitettaisiin hänen yksityisyyttään ja hänkin saisi jonkun rauhan siellä”.

Kaisa Juuso hankki myös itse itselleen ylimääräistä taakkaa kannettavakseen.

Vielä ministeriuransa loppumetreillä viime lokakuussa Kaisa Juuso palkkasi eduskunta-avustajakseen oman poikansa. Se on sallittua, mutta ei poliittisesti viisasta. Oman lapsen palkkaaminen avustajaksi on varma tapa hankkiutua häpeäpaaluun sukulaisten suosimisesta.

Juuso täyttää tänä vuonna 66 vuotta. Hänestä onkin arvuuteltu, ettei hän välttämättä enää lähde ehdolle ensi vuoden eduskuntavaaleihin.