Kelan ruadajat vastatah aziettomua käytösty sadoi kerdoi vuvves. Kelan ruadajat joga vuottu puututah sadoih tilandehih, kudamis aziekas vedäy iččie pahoi libo varaittajen. Kelan ruadajat täytetäh varavoilmoitusankiettoi joga vuottu nenga 2 000 (kaksi tuhattu) kerdua. Varavotilandehtu on enämbi Kelan telefonpalvelus. Ruadajien turvalližuttu tahtotah parandua. Varustettavannu on azetusmuutos, kudai iärestäs käzittelijän nimen piätöksispäi.
Halličus planiiruiččou Suomeh uvvenluadustu salvattuu lapsiensuojelendan laitostu. Salvattu laitos olis tarkoitettu vagavua vägivaldua libo toizii rikoksii luadijoih alaigähizih niškoi, kudamii ei voija avvuttua nygöi käytös olijois lapsiensuojelendan laitoksis. Lapsi voidas sijoittua salvattuh laitokseh hätkekse libo kai täyzi-igäžyössäh. Pluanu liittyy halličuksen ezitykseh, kudai kuuluu lapsiensuojelenduzakonan uvvistukseh.
Suomen kielienopastajien liitto on huolevunnuh nuorien kielivalličendoin keskittymizes endisty lujembah anglien kieleh. Yhtelaigua ezimerkikse ruočin, germuanien da francien kielien valličendu heikkenöy. Liitto perustau omassah huolen yliopastujien tutkindokomissien statistiekkah vuozil 2017–26 (kaksituhattu seiččietostu – kaksikymmen kuuzi). Organizacii mustoittau, gu muidugi kielii tarvitah anglien ližäkse. Ezimerkikse Germuanii on Euroupan talovusgigantu da francien kieli on keskeine kieli EU:s.
Perehyritykset kannatetah toizii yrityksii parem, nenga sanou Aalto-yliopiston tutkimus. Tutkimuksen mugah perehyritykset sežo investiiruijah enämbän da ollah muidu omavarazembat. Sen ližäkse suuret perehyritykset kazvetah toizii yrityksii teriämbäh. Suomen 100 000 (suas tuhandes) yritykses nenga 75 (seiččiekymmen viizi) prosentua on perehyrityksii.
Tossargen loppevunnuon hukan kiindivömečästyksen aigua kuattih 82 (kaheksakymmen kaksi) hukkua, nenga sanou Suomen riistuskeskus. Kiindivö oli kaikkiedah 100 (sada) hukkua. Hukis kolme on tässäh tunnistettu koiruhukikse. Luonnonvarakeskus jatkau sualisnäyttehien analiziiruičendua, da sendäh koiruhukkien lopulline sualismiäry voibi vie muuttuo. Koiruhukku on zakonanluajindas miäritelty vahingollizekse vieraslajikse.
Oulus pietäh karjalazeh kul’tuurah liittyi luvendosarju vuitinnu kul’tuurupiälinnuvuvven programmua. Oulun Karjalaseuran da Karjalan Sivistysseuran organizuitus luvendosarjas specialistat kačellah karjalastu kul’tuurua, evakkohuttu da pagolažuttu äijis eri nägökohtis. Luvendot sanellah evakkohuon da pagolažuon histouries, pagokogemuksien jätettylöis jälgilöis da kestämistavois. Kolmanpiän 11.2. (yhtestostu tuhukuudu) algavunnuzii luvendoloi voit sebrata sežo loitoči. Tallendehet ollah kačottavinnu kuun aijan Oulu-opiston YouTube-kanualal.
Karjalažuon da karjalan kielen histouriedu kaččelii muuzikkuozutelmu Mustu loukko tulou järilleh Helsingih. Ozutelman on käzikirjutannuh da ohjannuh Markus Leikola. Ozutelmas sanellah, kui karjalan kieldy ei ole tunnustettu omakse kielekse ni Suomes, ni Ven’al. Ozutelmu kaččelou sežo sidä, gu karjalankielizet evakot jovvuttih kieldävymäh voinien jälles kui omas kieles, mugai pravoslaunois vieros. Ozutelmu ozutetah Kapsäkki-muuzikkuteatras 4.3. da 5.3 (nelläs da viijes kevätkuudu).