Imatran kaupungin viime vuoden talous jäi 2,9 miljoonaa euroa miinukselle. Tulos heikentyi merkittävästi edellisestä vuodesta.
Vielä vuonna 2024 kaupungin talous oli yli kolme miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Tilanteeseen ovat johtaneet kaupunginjohtaja Matias Hildenin mukaan TE-uudistus, verotulojen lasku ja valtionosuuksien vähenemisen.
TE-uudistuksen aiheuttamat kulut heikensivät kaupungin taloutta noin 600 000 eurolla. Imatralla on Kaakkois-Suomen korkein työttömyys.
TE-palvelut siirtyivät kunnille vuosi sitten, ja esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyydestä tulee Imatran kaupungille sakkomaksuja.
Valtionosuudet puolestaan vähenivät noin kahdella miljoonalla eurolla. Verotulot tippuivat noin 1,5 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna.
Toimenpiteitä luvassa
Tilanne on kaupunginjohtaja Matias Hildenin mukaan sellainen, ettei rahavajetta voida kuroa umpeen ilman uusia toimenpiteitä.
Imatran kaupunginvaltuusto käsittelee yleistä taloustilannetta ensi viikolla. Hildenin mukaan päätöksentekoon ei kuitenkaan tuoda vielä konkreettisia toimenpiteitä.
– Tavoitteena on, että kevään aikana päästään yhteisymmärrykseen siitä, miten talouden kehitys saadaan kestävälle pohjalle.
Yllätysinvestoinnit veivät rahaa
Viime vuoden vuosikate oli Imatralla 7,7 miljoonaa euroa. Vuosikate tarkoittaa summaa, joka kunnalta jää juoksevien menojen jälkeen käytettäväksi muun muassa investointeihin.
Myös investointeihin meni Imatralla budjetoitua enemmän rahaa. Ne ylittivät talousarviossa esitetyn euromäärän 3,4 miljoonalla.
Viime vuonna isoja investointeja olivat esimerkiksi Vuoksenniskan kentän peruskorjaus ja Meltolan alueen saneeraus.
Lisäksi ennakoimattomia investointeja tuli tilikauden kuluessa. Näitä olivat ainakin Valtionhotellin tontin osto sekä tytäryhtiöiden pääomitus.
Imatra myönsi loppuvuodesta pääomitusta talousvaikeuksissa olevalla tytäryhtiölleen Mitra Managementille.
Suhdannekäänne ei näkyvissä
Hälyttävää Matias Hildenin mukaan on se, että Kuntaliiton mukaan Suomen kuntien talouskehitys on ollut laajemminkin ennakoitua heikompaa. Matalasuhdanne voi pitkittyä.
Kuntaliiton mukaan kuntien toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntataloudessa oli yli 800 miljoonan euron alijäämä vuonna 2025.
– Taloustilanne ei ainakaan heti muutu suhdanteen paranemisella. Tämä näkyy kuntien verotuloissa, sanoo Hilden.