Muslimien paastokuukausi ramadan tuo paastoparkin helsinkiläiseen Itäkeskuksen peruskouluun.
Yhdeksäsluokkalaiset Bechir Mezzi ja Altin Gubetini ovat paastoparkkiin tyytyväisiä.
– Meidän ei tarvitse mennä ruokalaan, vaan voimme olla paastoparkissa, joka on koulumme ala-aulassa, Gubertini sanoo.
Ramadan alkaa tänä vuonna helmikuun 17. päivänä. Paaston aika siirtyy aina taaksepäin vuodenkierrossa. Paasto huipentuu muslimien id-al-fitr-juhlaan.
Ramadanin aikana muslimit eivät syö eivätkä juo auringonnousun ja -laskun välilllä.
Itäkeskuksen peruskoulussa paastoparkissa on aina paikalla koulun aikuinen, joka valvoo nuoria. Yhtä aikaa paikalla on maksimissaan 40 oppilasta, koska luokat syövät vuorotellen.
– Luemme paastoparkissa kirjoja, puhumme, hengaamme ja pidämme hauskaa, Mezzi sanoo.
Muslimien paastokuukausi näkyy kouluissa
Itäkeskuksen peruskoulussa on 160 yläasteikäistä lasta. Heistä noin sata on muslimeja, ja lähtökohtaisesti kaikki heistä paastoavat ramadanin aikana, kertoo koulun rehtori Jutta-Riina Karhunen.
Ennen Itäkeskuksenkin koulussa paastoavien oppilaiden oli pakko mennä ruokalaan ruokailun aikana. Idea paastoparkista lähti Karhusen mukaan siitä, kun henkilökunta huomasi, että oppilaat paastosivat, vaikka ruokalaan mentiin.
– Huomasimme, että paastoavista yläasteen oppilaista ei ollut kiva istua ruokalassa kaikkien ruokien, juomien ja hajujen keskellä.
Paastoparkista on tullut hyvää palautetta. Opettajat, vanhemmat ja oppilaat ovat olleet siihen tyytyväisiä.
Karhunen ei tiedä, onko heidän koulunsa ainoa, mutta hän ei usko, että paastoparkki on kovin yleinen käytäntö.
Nyt vanhemmat ilmoittavat koululle ennen ramadania, jos lapsi paastoaa ramadanin aikana. Näin myös ruokala osaa varautua vähenevään kouluruokaan.
– Emme me voi ketään muutakaan pakottaa syömään, Karhunen sanoo.
Koulu toivoo, että alakoululaiset eivät paastoa
Helsingin kaupunki on aiempina vuosina viestittänyt, että se ei suosittele paastoamista koulussa alakouluikäisille. Ohjeistus on edelleen sama.
Myös Itäkeskuksen peruskoulussa on tämä linja.
– Toivomme, että alakoululaiset eivät vielä paastoa koulussa, vaan harjoittelevat paastoamista viikonloppuisin ja lomilla, Karhunen sanoo.
Rehtorin mukaan ala-asteikäiset lapset väsyvät helposti, jos he paastoavat koulupäivinä. Yläasteikäisille paasto on taas jo tärkeä osa omaa uskontoa.
– Se on niin iso osa heidän identiteettiään, että on ajateltu, että on tärkeää se heille mahdollistaa ja ottaa koulussa huomioon.
Karhunen on myös tyytyväinen ramadanin muihin tavoitteisiin. Ramadanin aikana ei saa riidellä eikä tapella, pitää puhua kauniisti, olla ystävällinen ja auttaa toisia.
– Tähän minä rehtorina kannustan yhteisöämme joka päivä.
Karhunen muistuttaa, että muslimit eivät ole ainoita, jotka paastoavat. Paasto on vanha osa myös kristinuskoa.
Mezzi ja Gupetini harjoittelivat ensin kotona
Bechir Mezzi ja Altin Gubetini kertovat, että hekin harjoittelivat paastoa ensin kotona viikonloppuisin pari tuntia kerrallaan.
Mezzi oli seitsemänvuotias, kun hänen isänsä sanoi, että Mezzi voisi alkaa paastota ramadanin aikana.
– Isä kertoi, että se on osa uskontoamme ja ramadan on pyhä kuukautemme.
Seitsemännellä luokalla pojat alkoivat paastota myös koulussa.
– Pikku hiljaa osasin, ja nyt osaan jo paastota koko päivän, Mezzi sanoo.
Gubetini ja Mezzi eivät suosittele paastoamista vielä ala-asteella, mutta yläasteella kyllä. Pitää kuunnella oppilasta, he sanovat.
– On tosi tärkeää, että reksi on ottanut meidät huomioon, Gubetini sanoo.