BRYSSEL Arktiset alueet lämpenevät nelinkertaisella vauhdilla muuhun ilmastoon nähden. Kun jää väistyy, kilpailu meriteistä ja luonnonvaroista kovenee. Silloin alueista tulee myös sotilaallisesti kiinnostavia.
Yllätys oli, että arktisesta tulikin kilpailu Naton sisällä, kun Yhdysvallat ilmoitti haluavansa Tanskalta Grönlannin.
Altavastaajan asemassa oleva Tanska vahvistaa nopeasti puolustustaan Grönlannissa ja sen ympäristössä.
32 jäsenen puolustusliitto, jonka suurin jäsen Yhdysvallat on, ei voi mennä selvittelemään kahden jäsenensä välejä. Se yrittää liennyttää riitaa muilla keinoilla. Jos kiista ei pääty sopuun, se tuhoaa Naton.
Naton keskiviikkona julkistama arktinen vartio, Arctic Sentry, on Naton paikkausyritys kahteen asiaan: Tanskan ja Yhdysvaltojen kiistaan sekä vajeeseen, joka arktiseen puolustukseen saattaa kehittyä. Nato ei järjestönä ole aiemmin kiinnittänyt pohjoisiin alueisiin erityistä huomiota, vaikka monet jäsenmaat niin tekevätkin.
Ajankohta ja toteutustapa kertovat, että oikeasti operaatio on tehty ratkaisemaan Tanskan ja Yhdysvaltojen riita, toisin sanoen rauhoittamaan Donald Trump.
Vartio rakennetaan samaan tapaan kuin Itämerelle ja Itä-Eurooppaan perustetut vastaavat järjestelyt.
Maat lisäävät valvontaa ja harjoittelua. Ne jakavat tavallista enemmän tietoa osallistujien kesken. Joukot opettelevat toimimaan oloissa, jotka erään sotilaslähteen mukaan ovat ”ihmisvihamielisiä”.
Mutta Natolla on toistaiseksi vain vähän kerrottavaa vartion yksityiskohdista.
Ei ole vielä selvää, mitkä maat ovat mukana. Tanskan ja Norjan jo aiemmin ilmoitetut kansainväliset sotaharjoitukset nimetään osaksi vartiota. Esimerkiksi alueella tehtävät valvontalennot voivat jatkossa ollakin Arctic Sentryä.
Arktista puolustusta voi harjoitella muuallakin kuin Grönlannissa. Suomen mielestä esimerkiksi Sodankylän ja Rovaniemen tuleva Nato-joukko on siihen oiva tilaisuus. Sekin saattaa saada Sentry-leiman.
Moni nyt Arctic Sentryyn liitetyistä tehtävistä on siis vain saanut uuden nimen.
Puolustusliitto perusti Arctic Sentryn näyttämään, että Nato ottaa Trumpin huolet vakavasti. Mutta mihin tahansa maat eivät resurssejaan haaskaa.
Operaatio ei keskity Grönlantiin vaan Nato lisää ”valppauttaan” yleensä arktisella alueella. Tämä perustuu Naton uhka-arvioon.
Yleensä sotilaallinen puolustus tapahtuu niin, että määritellään uhka, ja siihen suunnitellaan vastaus.
Grönlantiin Venäjän tai Kiinan suoraa uhkaa ei Nato-lähteiden mukaan kohdistu, vaikka Trump on käyttänyt tätä syynä vaatiessaan Grönlantia. Vastaavan arvion esitti julkisesti Norjan puolustusvoimien komentaja Eirik Kristofferssen the Guardianissa. Norjalla on yksi maailman parhaista tilannekuvista pohjoisilla merialueilla.
Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen puolestaan sanoi viime viikolla, että voimavaroja ei kannata siirtää sieltä, missä on Venäjän suora uhka, Grönlantiin, missä suoraa uhkaa ei ole
Operaation todellinen tarkoitus on yhdistää hajallaan olevat liittolaiset. Hajonnan aiheuttaa Yhdysvallat.
Jos riita rikkoisi puolustusliiton, kaikkien Nato-maiden turvallisuus heikkenisi.
Natossa toivotaan, että Trumpille kelpaavat sotilaiden perustelut, miksi vartio ei keskity Grönlantiin vaan muille alueille.
Grönlantiin kohdistuvaa hyökkäystä todellisempi uhka ovat Venäjän ydinasein varustetut sukellusveneet, joista valtaosa on laiturissa Kuolan niemimaalla, hyvin lähellä Suomea ja Norjaa.
Tätä uhkaa Nato-maat ovat jo pitkään varautuneet torjumaan. Tarvittaessa Naton pitää pystyä pysäyttämään alukset Atlantille johtavissa salmissa. Myös tätä harjoitellaan jatkossa arktisen vartion nimellä.
Tanska, Grönlanti ja Yhdysvallat puolestaan jatkavat kolmenkeskistä neuvotteluaan Grönlannista.
Grönlannista on tullut Naton historian vaikeimpia kiistoja. Koska ogelman aiheuttaja Yhdysvallat on liiton sisällä, tilanne saa Naton viralliset edustajat puhumaan julkisesti Arctic Sentrystä kierrellen ja varovasti.
Kevään kuluessa nähdään, riittääkö Naton vastaus osaltaan rauhoittamaan Trumpin tai tarjoamaan tälle reitin perääntyä vaatimuksistaan.