Miksi aivotyötä tekevät ovat jatkuvassa vaarassa uupua? Psykologian tohtori, aivoasiantuntija Mona Moisalan mukaan kyse on siitä, että työtä ei oikeastaan tehdä aivan niin kuin pitäisi.
Tässä jutussa Moisala kertoo neljä ratkaisua työpaikoille. Näiden vinkkien avulla voit parantaa palautumista, keskittymistä ja lopulta myös työtehoa.
Nyt työhyvinvointia pyritään parantamaan suomalaisilla työpaikoilla usein väärillä keinoilla, sanoi työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos Ylelle. Hänen mukaansa työhyvinvointipäivien ja liikuntaetujen sijaan työhyvinvointia parannetaan arjessa organisoimalla työ hyvin.
1. Ihminen ei ole kone – pidä taukoja
Ensimmäinen ongelma on se, että ihmistä pidetään koneena, joka vain suorittaa tehtäviä.
– Jatkuva suorittaminen ajatustyössä on se, mikä ihmisiä uuvuttaa. Me ajatellaan, että ajatustyön tehokkuutta mitataan lähetettyjen sähköpostien määrällä tai palaverien määrällä, Moisala sanoo puhelimessa.
Ratkaisu on antaa tilaa aidosti arvoa luovalle ajatustyölle. Töissä pitää olla taukoja, hetkiä, jolloin ei suoriteta, vaan jolloin aivot saavat levätä ja jää tilaa ajattelulle.
– Hitaampi ajattelu, joka tuo uusia ajatuksia, ideoita, ratkaisuja ja innovaatioita, ei näyttäydy tehokkaana työn tekemisenä, koska se ei ole samalla tavalla mitattavissa, Moisala sanoo.
Silti ideat, ratkaisut ja uudet ajatukset ovat nykyaikaisessa työssä välttämättömiä.
Palautumisen tukemiseksi työpaikoilla tulisi luoda tiloja ja yhteisiä käytäntöjä.
– Luotaisiin konkreettisesti työkulttuuria, mikä tukee palautumista, eikä jätettäisi sitä vaan yksilön vastuulle.
2. Asiasta toiseen pomppiminen rasittaa aivoja
Toinen ongelma on jatkuva tehtävästä toiseen hyppiminen, jota Moisala kutsuu heinäsirkkamieleksi.
– Yhden tutkimuksen mukaan teemme tämmöisiä kontekstivaihtoja yli kolmesataa kertaa työpäivänä. Joka kerta, kun aivot joutuvat tekemään hyppäyksen aiheesta tai työtehtävästä toiseen, se vie valtavasti energiaa ja laskentatehoa aivoissa.
Ratkaisu on keskittymisen parantaminen ja rauhoittaminen.
– Jos tehtäisiin työtä vähän levollisemmin keskittyen tai edes rauhoitettaisiin osa päivästä siltä poukkoilulta, se parantaisi jaksamista, mutta myös työn laatua, Moisala sanoo.
Ihmiset ajautuvat helposti myös viestivälineiden kanssa kierteeseen: katsotaan sähköposti, siitä siirrytään chatin kautta Slackiin ja varmistetaan, että Whatsappissa ei ole viestiä. Ja taas sama.
Työpaikoilla voidaankin sopia, kuinka usein vaikka sähköposteihin pitää vastata tai minkä välineen kautta pitää hätätilassa olla tavoitettavissa.
3. Tunteet kannattaa käsitellä
Kolmas ongelma on ajatus siitä, että tunteet eivät kuulu työpaikalle.
Moisala kertoo esimerkin työntekijästä, joka koki uupumisen oireita, mutta ei uskaltanut puhua niistä.
– Hän pelkäsi, että hänet leimataan huonoksi työntekijäksi ja hän ei etene firmassa, koska tunteista puhuminen on heikkouden merkki, Moisala sanoo.
Ratkaisu on tunteiden käsittelyn hyväksyminen osaksi työtä. Tunteiden käsittely ei tarkoita kiukuttelua tai sitä, että ikävät tunteet kaadetaan muiden päälle. Mutta jos jokin ärsyttää, voi todeta, että tämä ärsyttää tai häiritsee minua nyt ja syynä voi olla tämä.
Vaihtoehtona on kotona jurputtaa tunteet puolisolle, joka taas ei millään tavalla ratkaise mahdollisia työpaikan ongelmia tai pulmia.
— Se, että me osataan käsitellä tunteita, vaikuttaa tutkitusti kykyyn ajatella loogisesti ja tehdä ajatustyötä. Modernissa ajatustyössä tarvitaan tunnetaitoja ollakseen aidosti tehokas, Moisala sanoo.
4. Ole töissä oma itsesi
Neljäs ongelma on paine olla samanlainen kuin muut työntekijät.
– Autenttisuus työelämässä ja mahdollisuus olla enemmän oma itsensä johtaa siihen, että ihmiset kokevat enemmän motivaatiota, työn imua ja sitoutuneisuutta työhön, Moisala sanoo.
Energiaa kuluu rooliin mukautumiseen.
– Jos joudutaan käyttämään paljon energiaa siihen, että yritetään mukautua johonkin rooliin tai normiin, se on tosi uuvuttavaa.
Yksilöllisyyden tukemiseksi uusille työntekijöille tulisi järjestää sisäänottohaastattelu, Moisala ehdottaa.
– Siinä kysyttäisiin: mitkä ovat sinulle luontaisia tapoja vuorovaikuttaa, miten opit parhaiten, mikä auttaa keskittymään, mikä motivoi.
Moisala korostaa myös esihenkilöiden roolia avoimuuden lisäämisessä. Hän kertoo esimerkin esihenkilöstä, joka kertoi työntekijöille ADHD-diagnoosistaan.
– Se vapautti hirveästi myös työntekijöitä olemaan avoimemmin oma itsensä. Esihenkilön avoimuudella voi olla tosi iso vaikutus koko työyhteisöön.