Kaakkois-Suomea ei näillä näkymin liitetä Suomeen suunniteltuun vetyputkiverkostoon ainakaan ensi vaiheessa.
Kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgridin nykyisten suunnitelmien mukaan vetyputki kulkee Torniosta Pohjanlahden rannikkoa pitkin Etelä-Suomeen. Itäisin vetyputken haara kulkee vain Porvooseen saakka.
Aikaisemmin Kaakkois-Suomi, eli Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, oli Gasgridin suunnitelmissa mukana mahdollisena alueena, jonne vetyputki rakennetaan.
Gasgridin asiakashankekehityksen johtajan Heli Virkin mukaan Kaakkois-Suomeen ei ole kohdistunut riittävästi kysyntää vetyputken vetämiseksi alueelle.
– Kaakkois-Suomessa vetyhankkeita on vireillä sen verran vähän, ettei vedynsiirtotarvetta ole putken suunnitteluun riittävästi, Virkki sanoo.
Gasgrid ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että Kaakkois-Suomeen rakennetaan myöhemmin vetyputki, jos kysyntää vedyn siirtämiselle muodostuu riittävästi.
Ei heti vaikutusta
Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston LUT:in sähkötekniikan professori Jero Ahola katsoo, että kaakon vetyputken peruuntumisella ei ole ainakaan aluksi kovin suurta merkitystä Kaakkois-Suomen vetyhankkeille.
– Ne hankkeet ovat sen tyyppisiä, että niiden yhteyteen tulee omaa vedyn tuotantoa. Silloin vetyä ei tarvitse tuoda muualta, Ahola kertoo.
Ahola istuu myös Gasgrid Finlandin hallituksessa.
Etelä-Karjalassa on ainakin kolme suurta hanketta, joiden on tarkoitus itse tuottaa vetyä ja jatkojalostaa siitä muita tuotteita.
Norjalaisyhtiö Norsk e-Fuel suunnittelee Imatralle e-kerosiinin tuotantolaitosta ja toinen norjalaisyhtiö Freija AS e-metaanin tuotantolaitosta.
Suomalainen Solar Foods -yritys puolestaan suunnittelee uudenlaisen Solein-proteiinin tuotantolaitosta Lappeenrantaan
Aholan mukaan näille hankkeille tärkeintä on, että niille on tarjolla runsaasti sähköä, jota ne tarvitsevat vedyn tuotantoon. Sähkön siirtoyhteydet perinteisille metsäteollisuuden paikkakunnille, Lappeenrantaan ja Imatralle, ovatkin vahvat.
Norsk e-Fuel -yhtiön kaupallinen johtaja Lars Bjørn Larsen kertoo alla olevalla videolla, miksi yhtiö valitsi Imatran mahdolliseksi sähkökerosiinin tuotantopaikaksi:
Biohiilidioksidin hyödyntäminen vaakalaudalla
Vetyputken puuttuminen saattaa kuitenkin tulevaisuudessa hidastaa vetyhankkeiden toteutumista Kaakkois-Suomessa.
Tämä johtuu siitä, että vedylle voi muodostua suuri tarve, jos alueen metsäteollisuuden tuottama biohiilidioksidi halutaan ottaa laajamittaiseen hyötykäyttöön.
Kaakkois-Suomessa syntyy eniten biohiilidioksidia koko maan mittakaavassa. Biohiilidioksidista on kaavailtu tulevaisuuden raaka-ainetta sähköpolttoaineiden tuotantoon. Sähköpolttoaineita tuotetaan yhdistämällä vetyä ja biohiilidioksidia.
Tällaisia ovat juuri Norsk e-Fuelin ja Freija AS:n hankkeet Imatralla.
Biohiilidioksidin hyötykäyttö voi jäädä vajaateholle, jos Kaakkois-Suomeen ei saada vetyä myös putkea pitkin. Toinen mahdollisuus on, että Kaakkois-Suomesta rakennetaan putki, joka kuljettaa biohiilidioksidin muualle jalostettavaksi.
Gasgrid on tiedustellut vedyn siirtotarvetta markkinakyselyllä, johon on voinut vastata yrityksen verkkosivuilla. Kyselyyn voivat vastata sekä vedyn mahdolliset tuottajat että käyttäjät, ja se on edelleen avoinna Gasgridin verkkosivuilla.