Mitä peruskoulussa pitäisi tulevaisuudessa opettaa, kun tekoäly osaa antaa koevastaukset? Opetusministeriö julkaisi keskiviikkona kysymykseen asiantuntijoiden työstämän vastauksen.
Työryhmä pohti kaksi vuotta, millainen suomalainen peruskoulu on vuonna 2045.
Ryhmän mukaan tulevaisuuden koulun tavoite on kasvattaa lapsista ”sivistyneitä ja hyviä ihmisiä”.
Kysyimme aivotutkija Katri Saarikiveltä, mitä tämä tarkoittaa. Hän toimi peruskoulun tulevaisuutta pohtineen neuvottelukunnan puheenjohtajana.
Millainen on hyvä ihminen?
Hyvä ihminen on sellainen, joka osaa rakentaa merkityksellistä elämää yhdessä toisten kanssa ja tuottaa hyvää myös muille.
Monen nuoren haave on tulla sikarikkaaksi influensseriksi, jolla on Youtubessa miljoonia seuraajia. Keskustelu siitä, mitä merkityksellinen ja hyvä elämä on, tuntuu välillä köyhältä.
Visio korostaa yhteisöllisyyttä. Oppilaat tekevät nykyisinkin ryhmätöitä. Mikä siis muuttuu?
Tulevaisuuden peruskoulu olisi yhteisö, joka tarjoaisi jokaiselle yhteenkuuluvuuden kokemuksen. Moni koululainen kokee nyt, ettei kuulu joukkoon.
Mitä enemmän yhteiskunta jakautuu pieniin porukoihin, sitä vaikeampi meidän on olla kestävä yhteiskunta.
Mitä koulussa pitäisi tulevaisuudessa opettaa, kun tekoäly osaa antaa vastaukset?
Tekoälyn yleistyessä on entistä vaikeampaa varmistaa, että oppilas on itse kirjoittanut esseen tai kotitehtävän. Tästä syystä oppimisen arviointi kaipaa perustuvanlaatuista muutosta: oikeita vastauksia tärkeämpää on ymmärryksen syventyminen ja ajattelun kehittyminen.
Viime vuosina on puhuttu koulujen digiloikasta. Palataanko jatkossa perusasioihin, kuten lukemiseen ja laskemiseen?
Ne ovat edelleen ydintaitoja, koska niiden avulla ymmärrämme maailmaa. Laaja-alainen sivistys nähdään edelleen kaiken pohjana.
Pyrimme vahvistamaan opetustyön ydintä: laadukasta opettajan ja oppilaan kohtaamista. On tärkeää, että opettajat kokevat saavansa työrauhaa ja vapautta keskittyä juuri tähän ytimeen.
Mikä muuttuu peruskoulussa aiempaan verrattuna?
Moni lapsi ja nuori korostaa sitä, että haluaa enemmän toivon ja turvallisuuden kokemusta. Tulevaisuuden peruskoulu on lähtökohtaisesti niin turvallinen, että sitä ei tarvitse edes erikseen toivoa.
Peruskoulun tulee olla muutosvoima, joka ehkäisee eriarvoistumista ja yhteiskunnan polarisaatiota. Tämä oli tavoite jo sillon, kun suomalainen peruskoulu luotiin.