Keskittymiskyvyn kehittäminen kannattaa, sillä se on pullonkaula kaikelle, mitä aivot tekevät. Keskittyneenä ihminen ratkaisee ongelmia nopeammin, ajattelu on laadukkaampaa ja aivot prosessoivat tietoa syvällisemmin.
Psykologian tohtori, aivoasiantuntija Mona Moisalan mukaan kaikki taidot, joita tarvitaan opinnoissa ja työelämässä, hyötyvät hyvästä keskittymiskyvystä.
Vaakalaudalla on myös tyytyväisyys omaan elämään. Ihminen on onnellisimmillaan, kun hän on levollisesti läsnä hetkessä.
– Kukaan ei ole onnellinen selatessaan Tiktokia, Moisala sanoo.
Informaatiotulva, jatkuvat keskeytykset ja monen asian tekeminen yhtä aikaa koettelevat aivoterveyttä. ADT on hankinnainen keskittymisvaikeus, josta aivotutkijan mukaan suuri osa jo kärsii.
Moisalan kokemuksen mukaan nuoret tunnistavat keskittymisen ongelmat ja kaipaavat niihin apua.
Mona Moisala antaa vinkit kirjoituksiin valmistuville abeille. Samat vinkit auttavat kaikkia, jotka haluavat vaalia aivoterveyttään.
Aivotutkijan vinkit opiskelun optimointiin
1. Poista ärsykkeet
Huolehdi, että ympäristössä ei ole houkutuksia tai häiriötekijöitä aivoille. Puhelin kannattaa laittaa kokonaan pois käden ulottuvilta. Pelkkä puhelimen näkyvillä olo riittää häiritsemään keskittymistä.
2. Palastele urakka osiin ja aloita pienestä
Jos saat itsesi kiinni viivyttelystä, kannattaa palastella työ osiin. Moisala kehottaa asettamaan alkuun vain pienen tavoitteen, jonka jälkeen voi pitää tauon ja palkita itsensä. Kun pääsee vauhtiin, keskittyminen usein helpottuu.
Ota tavoitteeksi keskittyä vain 20 minuuttia kerrallaan.
Harva jaksaa lukea tuntia putkeen – eikä se edes kannata. Tutkimusten mukaan 20 minuuttia on lähellä ihmisten luontaisen keskittymiskyvyn kestoa.
3. Tiedosta vireystilasi päivän aikana
Jokaisella on oma kronotyyppi, eli oma paras mahdollinen vireystilan piikki päivässä. Tätä on harvoin mahdollista muuttaa – sen sijaan sitä kannattaa hyödyntää.
– Jos tiedät olevasi aamuvirkku, kannattaa opiskella aamun ensimmäiset tunnit ja ottaa loppupäivä rennommin, jos mahdollista, Moisala sanoo.
4. Kesytä keskittymiskykysi uudelleen
Pyri keskittymään tietoisesti vain yhteen asiaan kerrallaan. Kun huomio karkaa, palauta se lempeästi takaisin. Keskittymiskyky harjaantuu hiljalleen toistojen myötä.
Myös hengitysharjoituksista tai mindfulnessista, eli tietoisesta läsnäolosta, voi olla apua. Ne laskevat mielen kierroksia ja auttavat hermostoa rauhoittumaan.
5. Lataa aivoja oikein
Pidä fiksuja taukoja. Jos aivot eivät pääse palautumaan, keskittyminen takkuaa ja mieli on levoton. On tärkeää löytää arjesta pieniä hetkiä ilman mitään laitteita.
Yleinen harhaluulo on, että somen selaaminen on palauttavaa. Kissavideoiden katselu voi tuntua rentouttavalta, mutta todellisuudessa some ei täytä aivojen energiavarastoja.
Aivot latautuvat mielekkäästä tekemisestä, jossa voi olla myös hieman haastetta. Palauttavaa tekemistä voi olla ihmisestä riippuen esimerkiksi kävelylenkki, musiikin kuuntelu, käsityöt, ruoanlaitto tai kavereiden kanssa juttelu.
Jo pelkkä hengittäminen ja ikkunasta ulos katselu auttavat aivoja palautumaan. On tärkeää, että tekeminen on rauhallista ja siinä on helppo olla läsnä.
6. Hyödynnä eri opiskelutekniikat
Vaihtele opiskelutekniikkaa, sillä se rikastuttaa muistijälkeä huomattavasti. Mitä monipuolisemman muistijäljen luot aivoihin, sitä todennäköisemmin löydät tiedon myöhemmin.
Jos pelkkä lukeminen puuduttaa, voit piirtää mind mappeja, tehdä harjoituskysymyksiä tai keskustella kaverin kanssa teemoista.
Käsinkirjoitetut muistiinpanot jäävät paremmin mieleen. Kun kirjoitat käsin, joudut jäsentelemään tietoa enemmän kuin tietokoneella näpytellessä.
Visuaaliset elementit, kuten piirustukset ja mind mapit, ovat hyödyllisiä, koska noin 30 prosenttia aivokuoresta on omistettu näköaistille.
7. Panosta uneen
Ennen koetta ei kannata päntätä yömyöhään vaan nukkua kunnon unet. Yön aikana aivot kertaavat tietoa.
– Opiskelukyvyn voi aika hyvin sössiä sillä, ettei nuku riittävästi, Moisala sanoo.
Uni vaikuttaa kaikkeen, mitä aivot tekevät, mutta erityisesti keskittymiskykyyn. Väsyneenä uudet asiat eivät painu mieleen, eivätkä muistijäljet vahvistu riittävästi yön aikana.