Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Ranskan tarjoamaan ydinasesuojaan olisi massiivinen, todennäköisesti vuosikymmenten matka.
Maanantaina A-studion haastattelussa Häkkänen kertoi, että on silti hyvä, että asiasta keskustellaan.
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi aiemmin, että Euroopan omasta ydinpelotteesta on aloitettava keskustelu.
Häkkänen kertoo, että hän edustaa Suomea Naton ydinasesuunnitteluryhmässä, ja että siellä käydään yleistä keskustelua ydinasepolitiikan järjestelyistä. Häkkäsen mukaan Donald Trumpin johtaman Yhdysvaltojen ydinasesuojaan voi luottaa.
– Tällä hetkellä on päivänselvä asia, että amerikkalaisten järjestämä ydinasesateenvarjo ja -suoja kaikille Euroopan maille on kiistaton. Lisäksi mitään vaihtoehtoista uskottavaa ydinpelotetta noin laajassa mittakaavassa ei ole tällä hetkellä tarjolla, Häkkänen sanoo.
Häkkäsen mukaan Eurooppa on puolustuksessa useilla osa-alueilla riippuvainen USA:n tarjoamasta puolustuksesta.
Sen korvaaminen veisi merkittävän määrän aikaa ja resursseja, ja se vaatisi aivan uuden laaja-alaisen eurooppalaisen poliittisen yhtenäisyyden ja johtajuuden.
– Jos Eurooppa haluaisi täysimääräisesti korvata amerikkalaiset, niin yhdyn Naton pääsihteerin karkeaan hahmotelmaan, joka olisi kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta seuraavat kaksikymmentä vuotta, Häkkänen sanoo.
Ukrainan sodassa rauha ei ole näköpiirissä
Puolustusministeri Häkkäsen mukaan tällä hetkellä ei näytä siltä, että Ukrainan sodassa päästään rauhaan ennen kesää.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi viime viikon lopulla, että Yhdysvallat on tarjoutunut isännöimään Ukrainan ja Venäjän välisiä neuvotteluita. Zelenskyin mukaan Trump haluaa sodan päättyvän kesään mennessä.
Ukrainalaiset elävät jo neljättä kylmää sotatalvea Venäjän iskujen alla. Ukrainan Suomen-suurlähettiläs syyttää Venäjää humanitaarisen katastrofin luomisesta, ja sanoo että Venäjä yrittää jäädyttää ukrainan kansan hengiltä.
Häkkäsen mukaan Venäjä heikkenee samalla, kun Ukraina sai todella vahvan tukipaketin EU:lta, mutta vaaditaan vielä lisää toimia ja pakotteita, ennen kuin Venäjä pakotetaan rauhanpöytään.
Häkkänen kertoi myös, että Suomi ei ole käynyt keskusteluja Ukrainan asevientikeskuksen avaamisesta Suomeen.
Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi sunnuntaina, että Ukraina avaa tänä vuonna kymmenen asevientikeskusta eri puolille Eurooppaa, muun muassa Baltiaan ja Pohjoismaihin.
Häkkäsen mukaan Suomella on kuitenkin erittäin tiivis yhteys ukrainan asevoimien ja puolustusministeriön kanssa.
– Meillä on käynnissä arviointi myös tiiviimmästä teollisesta yhteistyöstä. Me arvioimme heidän kyvykkyyksiä droonien ja erilaisten ammusten tuotannossa, mutta tässä vaiheessa ei ole vielä julkaistavaa tämän asian suhteen.
Ydinasesopimuksen raukeaminen ei aiheuta välitöntä uhkaa
Yhdysvaltain ja Venäjän ydinaseiden määrää rajoittava START-sopimus umpeutui viime viikolla.
Vanhempi yliopistonlehtori Juha Vuori Turun yliopistosta ja tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista arvioivat, että sopimuksen umpeutuminen ei aiheuta välitöntä heikkenemistä turvallisuustilanteeseen.
– Suurimmat muutokset tulevat siinä vaiheessa, jos Yhdysvallat tai Venäjä alkaisivat osoittaa varustautumisen merkkejä, Lavikainen sanoo.
Juha Vuori ei myöskään usko, että Euroopan omassa ydinasesuojassa olisi mitään mieltä, ellei sitten Yhdysvallat päättäisi lähteä kokonaan Natosta.
– Itse näen, että tässä (keskustelussa) enemmän ehkä yritetään signaloida Yhdysvaltoihin, että älkää liikaa heiluttako venettä, Vuori sanoo.
Lavikainen näkee kuitenkin, että jos Yhdysvaltain tarjoama suoja rakoilee ja syntyisi epävarmuutta, kuinka pitkälle Yhdysvallat on valmis takaamaan liittolaisten suojaamisen, se voisi synnyttää uusia ydinasevaltioita.
– Todennäköisin kandidaatti olisi varmaankin joko Etelä-Korea tai Japani, jossa käydään samanlaista keskustelua kuin Euroopassa sillä erotuksella, että siellä ei ole mitään heidän versiotaan Natosta.
A-studion juonsi Rosa Kettumäki.
