Satakunnassa Porissa ei ole näkynyt aikoihin nostureita kerrostalotyömailla. Se kertoo kaupungin nykytilanteesta: rakentaminen on jäissä.
Pori on Suomen 10. suurin kaupunki, mutta siellä ei valmistunut viime vuonna yhtään kerrostaloasuntoa ensimmäistä kertaa koko 2000-luvulla. Huippuvuonna 2017 Satakunnassa valmistui yli 500 kerrostaloasuntoa.
Pori ei ole asian kanssa yksin. Koko maassa uusien kerrostaloasuntojen määrä laski viime vuonna rajusti. Viime vuoden joulukuuhun mennessä Suomessa valmistui noin 12 500 uutta kerrostaloasuntoa. 2000-luvun huippuvuosina lukema on ollut yli 32 000.
Suunta on ollut alaspäin jo muutaman vuoden ajan, ja rakentaminen on hidastunut myös kasvukeskuksissa.
Rakentamisen rajuimpina vuosina esimerkiksi Tampereelle valmistui iso määrä yksiöitä, ja nyt niitä on jo liikaa. Tuoreimpien uutisten mukaan uhkakuva asuntopulasta ei toteudu.
Näistä syistä rakentaminen jäätyi
Rakentamisen hyytymiseen on useita yhtäaikaisia syitä: alamäki alkoi jo koronapandemiasta, sitten tuli Ukrainan sota ja talouden alakulo.
Myös väestönkehitys määrittää sen, missä rakennetaan. Muuttotappiokunnissa uutta ei valmistu.
– Esimerkiksi Satakunnassa ei ole nyt mitään painetta rakentaa. Väestökehitys on miinusmerkkistä, eikä uusille kerrostaloasunnoille ole yksinkertaisesti tarvetta, kertoo pankinjohtaja ja OP Koti Länsi-Suomen toimitusjohtaja Jani Raukko.
Uusien asuntojen markkina on ollut pysähdyksissä viime vuodet myös muualla maassa.
Kuluttajien epävarmuus jarruttaa kysyntää, ja uusien sijoittajahankkeiden käynnistyminen on epävarmaa.
– Rakentaminen lähtee elpymään sitten, kun kuluttajien epävarmuus hellittää ja sijoittajamarkkina vilkastuu, toteaa YIT:n Lounais-Suomen asumisen ja rakentamisen johtaja Petteri Laine.
Myös uudisrakentamisen hinnat ovat karanneet.
Moni investoi nyt vanhempaan asuntoon
Yli 30 vuotta rakennus- ja kiinteistöalalla toiminut Juha Huunanmaa sanoo, että rakentamisen hinta on sama maakunnissa kuin pääkaupunkiseudullakin. Sen takia moni kuluttaja investoi nyt vanhempaan asuntoon.
Uudisrakentamisen hinta karkottaa asuntojen ostajat, ja rakennusyhtiöt pidättäytyvät uuden rakentamisesta.
– Porissa yleinen asuntojen hintataso on huomattavasti edullisempaa kuin pääkaupunkiseudulla. Siksi ihmiset investoivat mieluummin vanhempaan asuntoon, Huunanmaa sanoo.
Huunanmaalla on poikiensa kanssa kaksi yritystä, JHR Invest ja Huurak oy.
Porissa Yrjönkadun purkutalo seisoo paikoillaan
Porin keskustassa Yrjönkadulla on Juha Huunanmaan omistama tontti. Siinä seisoo purettavaksi tarkoitettu vanha kerrostalo. Työmaa on seissyt jo kuusi vuotta.
Rakennuksen purkamista ja uuden rakentamista on aiottu aloittaa jo moneen kertaan, ensimmäisen kerran vuonna 2020.
– Silloin tulikin korona. Sitten alkoi sota Euroopassa ja rakentamisen kustannukset ponnahtivat ylös. Epävarmuus jatkuu edelleen, Huunanmaa sanoo.
Tontille on suunniteltu viisikerroksista taloa, jonka katutasossa olisi liiketiloja. Tavallisesti rakentaminen voidaan aloittaa, kun asunnoista on ennakkomyyty puolet. Nyt Huunanmaa ei enää usko, että tämä on edes mahdollista.
– Ei tällaiseen vaatimukseen ole enää paluuta. Uskon, että uudisrakennukset pitää vastaisuudessa rahoittaa ensin kokonaan yhtiön omasta pussista tai lainalla.
Huunanmaan yhtiöillä on osittain jo valmiina uudisrakennus Helsingin Vuosaaressa. Myös Tampereen Nekalassa on tarkoitus aloittaa rakentaminen.
– Nekalan aloittaminen ei ole ollut kiinni markkinoista, vaan sarjavalittajasta.
Pankit varovaisia lainoittajia
Rakentajien mukaan yksi syy uudisrakentamisen hiipumiseen on pankkien nihkeä suhtautuminen. Lainansaanti on vaikeaa ja kriteerit ovat tiukat niin yrityksille kuin yksityishenkilöille.
Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtajan Matti Kiurun mukaan tämä on ainakin osittain totta.
– Siinä mielessä tässä on perää, että sääntely toi pankeille paljon paineita. Se aiheutti sen, että pankit muuttuivat ehkä turhankin varovaisiksi.
Kiurun mukaan OP-Pohjola on kuitenkin jo viime vuonna keventänyt luottopolitiikkaa pk-yritysten rahoittamisen suhteen. Sama suuntaus jatkuu tänä vuonna.
– Kevennyksiä tehtiin vuodenvaihteessa lisää, ja uskon, että se vaikuttaa tänä vuonna merkittävästi.
Yritysten lainaehtojen keventäminen ei kuitenkaan yksin riitä.
Asunnoissa neliöhintaero uuden ja vanhan välillä on tällä hetkellä liian suuri. Esimerkiksi Satakunnassa myytyjen vanhojen asuntojen neliöhinta on keskimäärin noin 1 000 euroa, kun uuden asunnon neliöhinta pyörii 4 500 eurossa.
– Uskon, että Satakunnassa teollisuuden hyvä uutiset esimerkiksi jäänmurtajatilauksista auttavat pidemmällä tähtäimellä rakentamistakin, Kiuru sanoo.
Korjattu klo 12.54 uusien valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrät.