Tampereen kaupunginvaltuusto keskusteli maanantaina lähes kolme tuntia asiasta, josta se ei voinut päättää.
Kokouksen keskustelu oli niin kiivasta, että siihen puuttuivat niin pormestari Ilmari Nurminen (sd.) kuin valtuuston puheenjohtaja Kalervo Kummola (kok.).
Äläkkä syntyi, kun perussuomalaiset kritisoivat kaupungin uuden koulutuspoliittisen suunnitelman kirjauksia tasa-arvosta.
Kun keskustelu oli kestänyt puolitoista tuntia, pormestari Nurminen puuttui peliin.
– Ehkä hieman surullisena kuuntelen näitä perussuomalaisten jo usean valtuuston aikaisia puheenvuoroja, jotka perustuvat pitkälti erilaisiin pelkoihin, ehkä myös väärään tietoon ja vastakkainasetteluun ihmisten välillä.
Valtuuston edellisessä kokouksessa perussuomalaiset nosti äläkän empatiataulusta, joka siirrettiin ennen kokousta jatkovalmisteluun vilkkaan keskustelun takia.
Kummola suitsi puheenvuoroja useaan otteeseen, kun ne kestivät liian kauan tai olivat asian vierestä.
Välillä mentiin myös henkilökohtaisuuksiin.
– Jatkossa toivon, että jokainen miettii tarkkaan mitä täällä sanoo ja mitä jättää sanomatta, Kummola sanoi keskustelun jälkeen.
Samoja ominaisuuksia kuin empatiataulussa
Kiistan aiheena oli asiakirja ”Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen polut 2025–2035”. Se on suunnitelma, joka ohjaa lasten ja nuorten oppimisen etenemistä varhaiskasvatuksesta aina toisen asteen opintoihin.
Perussuomalaiset arvostelivat erityisesti sitä, että suunnitelmassa on mukana ”intersektionaalinen näkökulma”, joka auttaa tunnistamaan moniperusteisen syrjinnän eli syrjityksi tulemisen monen eri syyn perusteella.
Esimerkkinä listataan parikymmentä erilaista ominaisuutta.
Mukana on esimerkiksi ikä, sukupuoli ja terveydentila. Samoja ominaisuuksia on mukana empatiataulussa.
Joakim Vigeliuksen (ps.) mielestä on mahdollista, että erityiskohtelussa sorrutaan ylilyönteihin ja syrjintään.
Apulaispormestari Anne-Mari Jussilan (kok.) mukaan ihmisen ominaisuuksilla voi olla yhteys siihen, että hän on vaarassa tulla kiusatuksi.
Pormestari Nurmisen mukaan yhdenvertaisuudesta huolehtiminen esimerkiksi sitä, miten kouluissa ehkäistään arjen teoilla kiusaamista tai huomioidaan eri oppilaiden liikuntarajoitteita.
Nurminen huomautti, että intersektionaalisuus on mukana vuoden 2023–2025 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa.
Tammikuussa 2023 sitä olivat hyväksymässä kaupunginhallituksessa myös perussuomalaiset.
Kovia syytöksiä perussuomalaisille
Perussuomalaiset käyttivät lukuisia puheenvuoroja kritisoidakseen tasa-arvoon liittyviä termejä. Äänenpainot nousivat puolin ja toisin.
Juho Hirvelä (ps.) vertasi empatiataulua koulutuspoliittiseen suunnitelmaan.
– Tämä suunnitelma sisältää aivan samanlaista empatiataulun mukaista rotuerottelua ja ihmisten eriarvoistamista nyt sovellettuna kouluympäristöön, Hirvelä sanoi.
Mahmoud Machaal (sd.) syytti perussuomalaisia vihapuheesta. Hirvelä penäsi tälle oikeudellisia perusteita.
Elinvoiman palvelualueen apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) sanoi olevansa tyrmistynyt ”perussuomalaisten hyökkäyksestä”. Moni muukin valtuutettu arvosteli perussuomalaisten puheita.
Perussuomalaisten lisäksi kokoomuksen Petri Rajala ihmetteli, miksi asiakirjaan ”oli pakko” ottaa mukaan intersektionaalinen näkökulma.
– Se on puhtaasti ideologiaa ja vasemmistolaista sellaista.
Perussuomalaisten hylkäysesitys ei ollut mahdollinen
Perussuomalaiset esitti koko koulutuspoliittisen suunnitelman hylkäämistä, vaikka se ei ollut mahdollista.
Suunnitelma on jo hyväksytty kaupunginhallituksessa 19. tammikuuta ja valtuusto sai sen maanantaina ainoastaan tiedoksi.
Kaupungin hallintosäännön mukaan asia on kaupunginhallituksen päätösvallassa.
Ennen pykälän käsittelyä kaupungin lakiaisianjohtaja kävi läpi, mitä valtuusto voi asiassa tehdä. Silti perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Juho Hirvelä esitti, että asiakirja hylätään.
Koska asiassa toimivalta on kaupunginhallituksella, valtuusto ei voinut äänestää varsinaisen asiakirjan hylkäämisestä, palauttamisesta tai muutoksista sen sisältöön.
Siksi valtuusto äänesti lopulta ainoastaan siitä, että merkitäänkö asiakirja valtuuston tiedoksi vai ei.
Asiakirjan merkintä tiedoksi voitti äänin 61–4. Kaksi äänesti tyhjää.