Lastensuojelulakiin kaavaillaan muutoksia, jotka antaisivat lastensuojelulaitoksen työntekijöille laajemmat oikeudet ottaa kiinni hatkassa olevia lapsia.
Kun lapsi lähtenyt luvatta laitoksesta, eli ottanut hatkat, on hänen etsimisensä lähtökohtaisesti laitoksen vastuulla. Keinot lapsen palauttamiseksi ovat tällä hetkellä rajalliset.
Laitoksen työntekijät eivät voi fyysisesti pakottaa lasta mukaansa tai pitää kiinni, jos löydetty lapsi yrittää paeta.
Lakimuutoksen myötä lastensuojelulaitoksen työntekijöillä olisi oikeus lasten kiinnipitoon ja voimakeinojen käyttöön.
Työntekijöillä olisi jopa oikeus mennä kolmannen osapuolen asuntoon, jos on syytä epäillä, että lapsi löytyy sieltä.
Hatkassa olevat lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. He voivat joutua esimerkiksi väkivallan uhriksi. Lastensuojelulaitoksista karanneita lapsia on myös löytynyt kuolleena.
Niin kävi esimerkiksi tammikuun lopussa Pirkanmaalla, kun lastensuojelulaitoksesta luvattomasti poistunut lapsi löytyi kuolleena. Lapsen kuolinsyy ei ole tiedossa.
THL: ”Voimankäyttöön pitää olla osaamista, jotta ei vahingoita lasta”
Etsintä onnistuu hyvin, mutta haasteet alkavat, kun lapsi pitää saada vietyä takaisin laitokseen.
Näin lastensuojelulaitoksen ohjaaja Pasi Turkia kiteyttää lastensuojelulaitoksesta luvatta poistuneen lapsen etsimisen ja laitokseen palauttamisen.
– Haasteet liittyvät yleensä viranomaisyhteistyöhön. Eli siihen, minkälaista apua saadaan.
Turkian mielestä lakimuutos tulee tarpeeseen.
Hän näkee erityisesti fyysisen kiinnioton mahdollisuuden hyvänä asiana silloin, kun lapsi on julkisella paikalla.
– Asuntoon menemisessä taas näen suuria vaaranpaikkoja. Emme voi tietää, onko siellä esimerkiksi jotain aseisiin tai huumausaineisiin liittyvää, tai miten paljon siellä on ihmisiä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) näkee lakimuutoksessa riskejä lasten kiinniottoon liittyen.
THL:n erityisasiantuntija Jaana Tervo kertoo, että jatkossa lastensuojelulaitoksen työntekijöiden lisäksi sosiaalihuollon viranhaltijoilla, eli lastensuojelun työntekijöillä, olisi kiinnipito-oikeus.
– Kovin moni viranhaltijoista ei ole varmasti saanut koulutusta kiinnipitoon tai voimakeinojen käyttöön. Voimankäyttöön pitää olla osaamista, jotta ei vahingoita lasta.
Myös eduskunnan oikeusasiamies on nostanut esiin lakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa hatkalasten kiinniottoon liittyviä ongelmia.
Oikeusasiamiehen mukaan se, että siviiliasuinen sosiaalityöntekijä tai laitoksen henkilökuntaan kuuluva ryhtyisivät yleisellä paikalla ottamaan tai pitämään nuorta kiinni, voisi aiheuttaa hämmennystä ja virhetulkintoja.
Tällaisissa tilanteissa on THL:n Tervon mukaan myös riski, että lapsen lastensuojelun asiakkuus paljastuu.
Poliisilta toivotaan enemmän apua
Hatkassa olevien lasten kiinniotto pitäisi Jaana Tervon mielestä olla jatkossa poliisivetoista, koska heidät on koulutettu voimankäyttöön. Näin turvattaisiin sekä lasten että työntekijöiden turvallisuus.
THL on suositellut hatkalasten etsimiseksi perustettavia moniammatillisia tiimejä.
– Hyvinvointialueilla voisi olla niin sanottuja etsintäpartioita, joilla olisi erityisosaamista juuri näihin tilanteisiin.
Myös Pasi Turkia näkisi mielellään poliisin suuremmassa roolissa lasten kiinniottamisessa.
– Suuriin kuntakeskuksiin pitäisi saada lastensuojelupoliisit, joilla olisi tuntemus lastensuojelulaista. He voisivat tulla mukaan tilanteisiin, kun poliisin virka-apua tarvitaan.
Tällä hetkellä hatkassa olevaa lasta etsivät laitoksen työntekijät eivät voi pyytää poliisilta virka-apua suoraan, vaan se pitää tehdä sosiaalipäivystyksen kautta.
Kun poliisi saapuu paikalle, voi tilanne olla se, että lapsi on jo jatkanut matkaansa muualle.
Ylen aamussa keskusteltiin siitä, minkälaisia keinoja lastensuojelulaitosten työntekijöillä on hatkassa olevan lapsen palauttamiseksi takaisin laitokseen.