Jaakko Takala, 24, valmistui diplomi-insinööriksi viime vuoden keväällä. Takala ajatteli, että hakisi ja pääsisi heti töihin. Alalta kun on ”kävelty suoraan valmistumisen jälkeen töihin”, kuten hän itse sanoo.
– Kyllä tämä tuli yllätyksenä. Vastavalmistuneiden työttömyys tällä alalla on ollut perinteisesti hyvin harvinaista, Takala sanoo.
Nyt Takala on käyttänyt yli vuoden työnhakuun, lähettänyt satoja hakemuksia ja saanut vain määräaikaisia keikkoja matematiikan opettajana.
Oheisella videolla Takala pohtii tilannettaan.
Edes kysytyille aloille valmistuville ei löydy nyt töitä
Takala on kulkenut matemaatikon polkua yläasteelta alkaen. Lukion hän kävi Päivölän matikkalinjalla kahdessa vuodessa, sen jälkeen hän haki Aalto-yliopistoon ja teki tutkinnon määräajassa. Opintojen ohella hän on tehnyt opetustöitä.
– Pidän tutkintoani yleisenä ongelmanratkaisukoulutuksena. Se antaa laajat valmiudet, mutta tässä tilanteessa se on myös heikkous, hän sanoo.
Työnhaku on ollut systemaattista: Takala kertoo varanneensa yhden päivän viikossa hakemusten kirjoittamiseen.
– Vuoden aikana puhutaan ehkä 200–300 hakemuksesta. Haastatteluihin olen päässyt noin kymmenen kertaa.
Hakijamäärät ovat olleet suuria. Joihinkin tehtäviin on voinut Takalan ohella satoja hakijoita, spesifimmissä matemaatikon tehtävissäkin kymmeniä hakijoita.
– Tällä hetkellä on todella kovaa talenttia vapaana. Yrityksille tämä voi olla hyvä hetki rekrytoida ja saada kilpailuetua.
Itse hän on hionut taitojaan haastatteluissa sekä parantanut CV:tään.
– Olen saanut apua kavereilta, jotka työllistyivät aiemmin.
Nuorisotyöttömyys on Suomessa poikkeuksellisen korkea. Takalan mukaan aihe puhuttaa laajasti hänen ikäluokassaan.
Työttömyys vaikuttaa tuleviin uriin
Tilastot sen näyttävät. Nuoret eivät saa töitä vaikka haluaisivat. Nuorisotyöttömyys on korkealla, korkeammalla kuin muiden työikäisten työtilanne.
Joulukuun tilastojen mukaan jo 19,5 prosenttia työtä hakevista 15–24-vuotiaista on vailla työtä. Pitkän aikavälin kehitystä kuvaava trendiluku on Tilastokeskuksen mukaan vielä synkempi, 22,9 prosenttia.
Alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa 80 000. Heistä melkein 5 000 on ollut työttömänä yli kaksi vuotta
Sillä on vaikutus myös nuorten työuriin.
– Yleisellä tasolla vaikutusmekanismi on selvä: jos nuori jää valmistumisen jälkeen ilman työkokemusta, työn saanti vaikeutuu jatkossakin. Työttömyys voi pitkittyä, ja oman alan töihin pääseminen voi viivästyä, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Tatu Leskinen.
Samaan viittaa tutkimus. Uran alun vaikeus päästä työmarkkinoille saattaa heikentää palkkakehitystä pitkäkestoisesti ja täten johtaa myös heikompaan varallisuuskertymään. Työttömyys nuorena voi siis vaikuttaa koko elämään.
– Jos työmarkkinoilla kilpailee kaksi samalla tavalla koulutettua ja toisella on enemmän työkokemusta, työkokemusta kerryttänyt on vahvempi hakija, Leskinen sanoo.
Harjoittelupaikat, kesätyöt ja muut työkokemusta kerryttävät uran alun työpaikat ovat kortin alla.
Hyvä uutinen on se, että vaikka ura kärsii, yleensä pidemmällä aikavälillä töitä löytyy.
Leskinen sanoo, että kun tarkastellaan työttömyysasteita pitkällä aikavälillä, kehitys seuraa usein suhdanteita samansuuntaisesti eri ikäryhmissä. Esimerkiksi koronapandemiassa nuorisotyöttömyys nousi selvästi, mutta laski nopeasti, kun tilanne helpotti.
Tämä ei tarkoita, etteikö yksilötasolla odottelu olisi raskasta.
– On harmillista, jos opiskeluvuodet tai valmistumisen jälkeinen aika menee niin, ettei töitä löydy hakemisesta huolimatta.
Työttömien määrän kasvua viime vuonna selittää Leskisen mukaan erityisesti se, että työllisten määrä nousi. Nuorten työvoima kasvoi suhteessa muihin ikäryhmiin eniten. Kun työvoimaa on enemmän, mutta työpaikkoja ei synny, työttömyysaste nousee.
Taustalla ovat esimerkiksi muutokset sosiaaliturvassa. Leskinen arvelee, että kun opiskelijat siirtyvät yleisestä asumistuesta asumislisälle ja työttömyysturvaa heikennettiin, yhä useampi hakeutui töihin.
– Kun tulotaso laskee, opiskelijatkin lähtevät herkemmin etsimään töitä.
Vastavalmistunut pohtii, viekö tekoäly työt
Diplomi-insinööriksi valmistunut Jaakko Takala on itse varma, että tulee vielä saamaan töitä. Hänen osaamiselleen riittää kysyntää ennemmin tai myöhemmin.
Työttömyyden ensisijainen syy on hänestä Suomen heikko suhdanne. Samaan aikaan hän on huolissaan tulevaisuudesta, globaalista muutoksesta, jossa tekoäly alkaa vaikuttaa erityisesti vastavalmistuneiden töihin.
– Entry level -tehtävät ovat helpoiten automatisoitavissa. Yksi ihminen pystyy tekoälyn avulla tekemään kahden ihmisen työt.
Hänen arvionsa mukaan seuraavan 5–10 vuoden aikana tekoäly aiheuttaa merkittävää rakennemuutosta valkokaulustyössä. Edes omasta alastaan hän ei ole niin varma. Tekoäly saattaa viedä työtä.
Jos nyt pitäisi valita, hän ehkä opiskelisi sittenkin lääkäriksi. Hän arvelee, että heiltä tekoäly ei vie töitä.
Erityisen huolissaan Takala on siitä, mihin tekoälyn tuottavuushyödyt lopulta kasaantuvat.
– Todennäköisesti syntyy niin sanottu tekoälykakku, jonka suurin osa valuu Yhdysvaltojen suuryrityksille. Tekoälyn tekemää työtä on vaikeampi verottaa kuin ihmistyötä.
Hän ennakoi, että verotusjärjestelmät reagoivat vasta viiveellä – mahdollisesti sosiaalisen levottomuuden tai valtiontalouden pakon kautta.
– Jos Suomi jää tekoälyinnovaatiosta jälkeen, korkeakoulutettujen tulevaisuus näyttää huonolta.