NAIROBI Viime viikon tiistai oli järkyttävä, verinen päivä. Asemiehet tappoivat paikallisviranomaisten mukaan ainakin 162 ihmistä Nigerian länsilaidalla.
Asemiehet edustivat ääri-islamistista ryhmää. He olivat lähettäneet paikallisjohtajalle kirjeen, jossa he kertoivat tulevansa kylään saarnaamaan.
Kylä on muslimivaltainen, mutta asukkaat eivät halunneet olla ryhmän kanssa missään tekemisissä, paikallisjohtaja Umar Bio Salihu kertoi uutistoimisto AFP:lle. Hän hälytti turvallisuuspalvelut apuun.
Sitten alkoi verilöyly.
Asemiehet riehuivat muuallakin Nigeriassa samana päivänä. Maan pohjoisosassa tapettiin 21 ihmistä. Maan koilliskulmassa surmattiin 17 ihmistä useissa eri hyökkäyksissä.
Tämä kaikki siis yksistään yhtenä päivänä.
Alla olevaan karttaan on merkitty keltaisella osavaltiot, joissa asemiehet tappoivat ihmisiä Nigerian eri laidoilla.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International varoitti sunnuntaina, että Nigerian turvallisuuskriisi on yhä pahemmin riistäytymässä käsistä.
Nigeria on Afrikan väkirikkain maa, asukkaita on liki 240 miljoonaa. Maasta on jo vuosia tullut uutisia järkyttävistä väkivallan teoista, kuten massatappamisista ja koululaisten sieppaamisista.
Miksi asiat ovat niin huonolla tolalla juuri Nigeriassa?
Ketkä ihmisiä sieppaavat ja tappavat?
Väkivalta piinaa etenkin Nigerian pohjoisosia, mutta nyt se on siirtynyt etelämmäs. Väkivaltaa kylvävät etenkin rikollisjoukot ja islamistiset taistelijat.
– Kun katsotaan kuolonuhrien ja siepattujen määrää, rikollisjoukot ovat ykköstekijä, kertoo turvallisuusalan yritystä Nigeriassa johtava Kabir Adamu.
Adamu toimii Beacon Security and Intelligence Limited -nimisen yrityksen toimitusjohtajana.
Adamun mukaan toiseksi eniten kuolemaa ja sieppauksia Nigeriassa kylvävät ideologiset, ”jonkinlaista jihadismia” harjoittavat ryhmät.
Viime aikoina Nigeriassa ovat alkaneet yleistyä niin sanotut hybridiryhmät.
Adamu kertoo niistä lisää alla olevalla videolla:
Mutta miksi?
Yksi väkivallan juurisyistä on köyhyys. Muutama vuosi sitten yli 40 prosenttia nigerialaisista eli alle kolmella dollarilla päivässä. Nigerian tilastokeskuksen mukaan osissa maan pohjoisosaa yhdeksän kymmenestä elää köyhyysrajan alapuolella, toimitusjohtaja Adamu kertoo.
Kuusi kymmenestä Nigerian nuoresta on työtön. Työllisilläkään ei aina ole riittävästi töitä. Kun työtä ei ole, väkivaltaisten ryhmien on helppo rekrytoida ihmisiä.
Myös ilmastonmuutoksella on roolinsa, Adamu arvioi. Esimerkiksi aavikoituminen johtaa kilpailuun resursseista ja mahdollisesti konflikteihin.
Tutkija Malik Samuel Good Governance Africa -ajatushautomosta puolestaan arvioi, että hallinnon puute mahdollistaa väkivaltaisten ryhmien syntymisen. Nigeria on heikko valtio.
– Väkivaltaa on paljon syrjäisissä paikoissa, joissa valtio ei ole läsnä ja joissa turvallisuudesta ei huolehdita, Samuel sanoo.
Myös heikko rajavalvonta on yksi ongelmista. Nigerian naapurimaissakin toimii jihadistisia ryhmiä, ja ne ylittävät helposti kehnosti valvotun rajan.
Adamun mukaan poliisi on erittäin heikko eikä pysty valvomaan lakia maaseudulla. Armeija on ottanut poliisin tehtäviä, mutta henkilökuntaa on liian vähän.
Mitä pitäisi tehdä?
Kumpikin asiantuntija sanoo, että lyhyellä tähtäimellä ratkaisu ovat voimatoimet. Väkivaltaryhmien tukikohdat ja leirien sijainnit ovat Adamun mukaan tiedossa.
– Heidät on pidätettävä tai tapettava, jos se on välttämätöntä. Tilanne pitää saada hallintaan, Adamu sanoo.
Seuraavaksi pitää vahvistaa lainvalvontaa, Adamu jatkaa. Turvallisuuskoneisto pitää saada toimivaksi.
– Suurin osa poliitikoista ei halua kuulla tätä, mutta turvallisuusektoria pitää uudistaa niin, että se palvelee tavallisia nigerialaisia eikä vain rikkaita, Adamu sanoo.
Pitkällä tähtäimellä ihmisten elinoloihin pitää saada parannusta, sanoo Samuel. Silloin asejoukot eivät voi rekrytoida ihmisiä niin helposti.
Trump yksinkertaistaa ongelmaa
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on syyttänyt Nigeriaa siitä, ettei se pysty suojelemaan kristittyjä. Hän on puhunut jopa kristittyjen kansanmurhasta.
Yhdysvallat teki joulunpyhinä ilmaiskuja Isis-terroristijärjestöä vastaan Nigerian luoteisosissa.
Nyt Yhdysvallat aikoo lähettää 200 hengen joukot Nigeriaan kouluttamaan maan armeijaa islamististen militanttien vastaisessa taistelussa, yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal uutisoi tiistaina. Viime viikolla Yhdysvallat kertoi, että Nigeriassa on pieni joukko yhdysvaltalaisia sotilaita, jotka tukevat Nigeriaa tiedustelussa.
– Kyse ei ole kristittyjen kansanmurhasta. Tappaminen ei erottele uskontoja, Adamu sanoo.
Samuelin mielestä Nigeria tosiaan tarvitsee tukea väkivallan taltuttamiseen. Hänestä presidentti Trumpin retoriikka on kuitenkin ongelmallista.
– On surullista, että Yhdysvallat ja Trump typistävät monimutkaisen turvallisuustilanteen muslimien ja kristittyjen konfliktiksi, Samuel sanoo.
Hänen mukaansa ei voi kieltää, etteikö Nigeriassa tapettaisi ihmisiä myös siksi, että he ovat kristittyjä. Mutta kansanmurhasta ei ole kyse.
Yksi hyvä uutinen viime viikolla kuitenkin kuultiin: Loputkin tammikuussa kidnapatuista noin 180 ihmisestä pääsivät vapauteen.