Takana on harvinaisen sekava vuosi, mutta Suomen tärkeimmät vientiyritykset ovat osanneet sopeutua – odotettuakin paremmin.
Näin OP Pohjolan pääanalyytikko Antti Saari lukee viime ja tällä viikolla tulleita suomalaisien vientiyhtiöiden viime vuodesta kertovia tuloksia.
Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin uhkaukset hyökätä Grönlantiin ovat luoneet laajaa epävarmuutta kaikkialle, myös talouteen.
Sen sijaan jo voimaan astuneet Yhdysvaltojen asettamat tullit ovat todellisuutta, joka tuntuu yrityksillä käytännön tasollakin.
Miten ankara vaikutus tullisodan monilla käänteillä on ollut yritysten arkeen?
– Se on loppujen lopuksi yllättävän vähäinen. Vaikutus on negatiivinen, mutta sen kanssa pystytään elämään, Saari analysoi.
Antti Saari kummastelee pörssin reaktioita tuoreisiin tuloksiin:
Uudet tulostiedot kertovat Saaren mukaan erityisesti metsäteollisuuden vaikeasta tilanteesta. Sen sijaan konepajoilla menee ”edelleen oikein hyvin”.
Metsäteollisuuden tuotteilla voittomarginaalit ovat niukkoja ja pienikin tullien korotus voi olla viennin kannattavuudelle liikaa. Käytännössä viennin vähentyminen Yhdysvaltoihin tarkoittaa muualle ylitarjontaa eli hintojen laskupainetta.
Metsäyhtiöt kertoivat keskiviikkona tuloksistaan, joista myönteisiä yllätyksiä ei juuri löytynyt.
Tuoreet tulostiedot kuitenkin kertovat, että keskimäärin suomalaisilla vientiyrityksillä menee suhteellisen hyvin. Juuri mikään yritys ei kertonut myöskään heikentyvistä tulevaisuuden odotuksista. Esimerkiksi Konecranes kertoo, että myynti pysyy tai kasvaa viime vuodesta.
Samalla kun tullit iskevät lännestä, idässä Kiinan talouden veto vähenee. Hissiyhtiö Kone kertoo, että Kiinan kiinteistömarkkinoiden sakkaaminen iskee uusien hissien myyntiin.
Onko riippuvuus Yhdysvalloista vai Kiinasta nyt suurempi riski yritykselle?
– Molemmat. Ei ole hyvä olla riippuvainen mistään yksittäisestä markkinasta, Saari kiteyttää.
Vaikka Kiinan huippukasvun vuodet näyttävät olevan jo takanapäin, se on edelleen hyvin tärkeä kaikille suomalaisille konepajayhtiöille.
Pienin askelin parempaan
Millaisia tulevaisuuden lupauksia yhtiöiden tulostiedotteista voi nyt lukea?
– Epävarmuus on normaalia suurempaa, mutta sanoisin kuitenkin, että hellittämään päin verrattuna siihen, missä oltiin vuosi sitten, Saari tulkitsee.
Hänen mukaansa nyt ainakin tiedetään suunnilleen, minkälaisessa ympäristössä toimitaan. Silloin on mahdollista alkaa tehdä toimenpiteitä uuteen tilanteeseen sopeutumiseksi.
Vientiyritysten kertoman kokonaiskuvan perusteella tänä vuonna ollaan matkalla parempaan, mutta verkkaisesti ja pienin askelin, Saari luonnehtii. Arvokasta on, että Suomelle tärkeästä Saksasta tulee myönteisiä talousuutisia.
Suomen kansantalouden koko kuvaa seuraavan Pellervon taloustutkimuksen (PT) toimitusjohtaja Markus Lahtinen arvioi, että vientimarkkinoilta ei ole luvassa suurta vetoapua Suomelle. PT ennustaa Suomeen tälle vuodelle niukkaa 0,9 prosentin talouskasvua.
– Vientimarkkinoilla on elämää, mutta emme me siitä saa voimakasta vetoapua.
Voivatko konepajateollisuuden vientiyritykset vetää Suomen talouden kunnon kasvuun? Näin Markus Lahtinen selittää domino-reaktiota:
Lahtinen muistuttaa, että maailmantalouden kasvu tulee suurelta osin tekoäly-yhtiöistä, mutta se ei yllä Suomeen saakka.
– Meidän yritykset toimivat vähän toisilla sektoreilla. Se, missä on se kovin buumi, tekoäly, se ei meillä näy kovinkaan voimakkaasti, hän sanoo.
Tekoälyn hyödyt keskittyvät vahvasti amerikkalaisiin teknojätteihin, mutta Suomelle konepajat ovat avainasemassa.
– Ne ovat Suomen talouskäännöksen ajureita. Ne ovat tähän muutoksen käynnistymiselle aivan ehdottoman tärkeitä, Lahtinen määrittelee.
Voittoa tekevät yritykset tarkoittaa myös valtiolle kertyvää yhteisöveroa. Tuoreimman eli vuoden 2024 tiedon mukaan verokertymä laski jo toista vuotta ja oli seitsemän miljardia euroa. Henkilöiden maksama tulovero oli 38 miljardia euroa.
Oleellista on kuitenkin sekin, että kun konepajayhtiöillä menee riittävän hyvin ja tilauskirjat täyttyvät, ne investoivat uuteen tuotantoon. Jos investointi tehdään Suomeen, se tuo rahaa ja työpaikkoja laajasti koko kansantalouteen.
– Se on domino, joka lähtee näiden yritysten menestyksestä ja päätyy lopulta siihen, että se hiukan huolissaan oleva suomalainen kotitalous ja suomalainen kuluttajakin alkaa kuluttaa, Lahtinen kuvailee.
Nyt hän näkee vientiteollisuudessa vasta pientä myötätuulta.