Porin sitoutumattoman kaupunginjohtajan Lauri Innan ilmestyminen kokoomuksen mandaattipaikalle merkittävän julkisen puolen työnantajajärjestön KT:n tehtäviin herättää hämmennystä Porin puoluekentässä.
Valtiovarainministeriö nimitti Innan joulukuussa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien KT:n kuntajaoston varajäseneksi. Jaosto päättää muun muassa kunta-alan työtaistelutoimenpiteistä ja työehtosopimusten hyväksymisestä. Yle julkaisi aiheesta uutisen perjantaiaamuna.
Tätä ennen esimerkiksi kaupunginhallituksen rivijäsenet eivät ollet tienneet asiasta. Inna oli kertonut valinnasta kokoomusta edustavalle kaupunginhallituksen puheenjohtajalle Mikael Ropolle.
Mikä merkitys on mandaattipaikalla?
Inna korostaa, että hän ei ole kokoomuksen jäsen ja että hän on tehtävässä asiantuntijaroolissa. Satakunnan Kansa kertoo, että Innaa esitti tehtävään Satakunnan kokoomus.
Inna muistuttaa Ylelle, että työtaisteluista ja työehtosopimuksista päättävässä jaostossa on aiemminkin ollut kunnanjohtajia. Tämä pitää paikkansa, mutta tehtävissä olleet henkilöt on yleensä silti luettu jonkin puolueen ”miehiksi ja naisiksi”, riippumatta jäsenkirjasta.
Tässä onkin Innan valinnan suuri riski Porille, kokoomukselle ja Innalle itselleen.
Porissa puoluetaustalla on merkitys
Pori oli vuosikymmenten ajan kaupunki, jossa johtajien, päälliköiden ja välillä rivityöntekijöidenkin paikat täytettiin puoluepoliittisin perustein. Esimerkiksi vielä runsas vuosikymmen sitten kaupunginjohtaja ja kaksi apulaiskaupunginjohtajaa olivat puolueiden jäseniä, mikä näkyi myös heidän toimissaan.
Vähemmän näkyvissä tehtävissä kyse ei välttämättä ollut siitä, että valitut olisivat pitäneet puolueen jäsenkirjaa taskussaan. Valinnan tehneet poliitikot jakoivat virat keskenään poliittisten voimasuhteiden mukaan etukäteen, ja tehtäviin haettiin sen jälkeen sopiva henkilö. Sitoutumattomuus ei ollut aikanaan valttia. Paikallisessa mediassa tehtiin juttuja siitä, mihin poliittiseen fraktioon kukakin virkamies lukeutui.
Porin kaupungintalolla on yhä töissä ”vanhan ajan valintoja”, mutta viime vuosina Porin ilmapiiri on muuttunut vallankumouksellisella tavalla, eikä vähiten Lauri Innan valinnan ansiosta. Innan valinnan takana oli syksyllä 2022 puolueita kokoomuksesta vasemmistoliittoon, ja ainoastaan SDP seisoi oman puoluepoliittisen ehdokkaansa, tuolloin perhe- ja peruspalveluministerinä toimineen Krista Kiurun takana.
Miksi kokoomus halusi paikalle juuri Innan?
Vaikka Inna itse kokisi työskentelevänsä kokoomuksen mandaattipaikalla puhtaan ammattimaisesti, hän ei pysty hallitsemaan sitä, millaiset leimat häneen nyt isketään. Tämä olisi pitänyt etukäteen olla selvillä ainakin kokoomuksessa, jonka puoluetoimistolla on totuttu mandaattipaikkojen jakamiseen.
On selvää, että kokoomus ei ole valinnut omalle paikalleen tärkeään työmarkkinatehtävään henkilöä, jonka puolue kokisi omille tavoitteilleen vahingolliseksi.
Kokoomuksen poliittisena päämääränä on pitää kunta-alan palkkaratkaisut työmarkkinoiden yleisen linjan mukaisina. Puolueelle läheisen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n riveistä on arvosteltu kuntapuolen aiempia ratkaisuja, joissa palkat ovat kohonneet yksityistä sektoria enemmän.
Poliitikot määrittävät jatkon
Lauri Innalla on ollut Porissa poikkeuksellisen laajat toimintamahdollisuudet. Häntä on yli puoluerajojen pidetty erittäin osaavana kaupunginjohtajana, jonka ansioksi on laskettu myös iso osa Porin taloustilanteen kohenemisesta.
Poliitikot joutuvat nyt pohtimaan, miten iso painoarvo Innan kokoomusmandaatille annetaan jatkossa ja suhtaudutaanko häneen edelleen sitoutumattomana virkamiehenä. Ylen soittokierroksen perusteella ainakin demareissa, vasemmistoliitossa, vihreissä ja perussuomalaisissa on halu käydä kaupunginhallituksessa keskustelu ja saada selvyys, mistä on kyse.