Asha Rani pyöräyttää taidokkaasti kermavaahtoa laskiaispullien väliin. Rani aloitti työt leipuri-kondiittorina jyväskyläläisessä leipomossa kolme kuukautta sitten.
Hän muutti kaksi vuotta sitten Intiasta Suomeen hänen aviomiehensä perässä. Ranin intialainen puoliso oli saanut Suomesta hyvän työtarjouksen.
Rani yllättyi, että työpaikkoihin vaadittiin suomen kielen taitoa.
Rani on onnellinen, että onnistui vihdoin saamaan työkokemustaan vastaavan unelmatyöpaikan leipomossa.
Ranilla on kokemusta leipuri-kondiittorin työstä kahdeksan vuoden ajalta entisessä kotimaassaan. Hän on muun muassa työskennellyt viiden tähden hotellissa.
Suomessa työpaikan saanti ilman suomen kielen taitoa oli kiven alla. Rani on hakenut kymmeniä työpaikkoja.
– Aloitin työnhaun heti ensimmäisenä päivänä, kun muutin Suomeen. En halua olla riippuvainen kenestäkään.
Asha Ranille työnhaku Suomessa oli hyvin raskasta ja stressaavaa:
Työkokeilun kautta leipurin hommiin
Viime marraskuussa Rani pääsi Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelujen maahanmuuttajille järjestämään työkokeiluun. Leipurin työ Miriam's-leipomossa oli hänelle unelmien täyttymys.
Kaupunki tarjoaa työpaikoilla paikan päällä suomen kielen valmennusta. Se auttoi kielitaidotonta leipuria alkuun.
Kielitaidottomuus on suuri este maahanmuuttajien työllistymiselle. Jopa puolet ulkomaalaistaustaisista arvioi työllistymisen esteeksi puutteellisen kielitaidon.
Jyväskylä kannustaa työnantajia maksuttomalla valmennuksella palkkaamaan työntekijöitä, joiden äidinkieli ei ole suomi.
Rani kertoo, että Intian leipomoiden työkulttuuri eroaa suomalaisesta. Intiassa työntekijä erikoistuu yhteen asiaan, kun Suomessa kaikki tekevät kaikkea.
Rani oppii työssään koko ajan suomen kieltä ja uutta leipomisesta. Hänen mielestään työ leipuri-kondiittorina on hauskaa.
Rani on joutunut totuttelemaan Suomessa erilaisen työnhaun ja työkulttuurin lisäksi kylmään säähän sekä pimeyteen. Nyt hän viihtyy uudessa kotimaassaan hyvin.
Yrittäjä Miriam Laitinen kertoo, että hänen leipomossaan ja kahviloissaan työkieli on suomi. Reseptit, ohjeistukset ja järjestelmät toimivat suomeksi.
Kielitaidottoman leipurin taidot ja asenne vakuuttivat Laitisen palkkaamaan hänet.
– Ranilla sujuu hommat. Onneksi osa työntekijöistä osaa ihan hyvin englantia, he ovat pystyneet ohjeistamaan Rania tarvittaessa.
Miriam Laitisen mielestä suomen kielen valmennuksen lisäksi tarvittaisiin palkkatukea kielitaidottomien rekrytoinnin avuksi:
Laitinen kertoo, että ammattitaitoisen työvoiman saatavuus vaihtelee. Toisinaan taitavista tekijöistä on ollut pulaa, mutta nyt tilanne on hyvä.
Laitinen on halunnut palkata maahanmuuttajia, vaikka kielitaidossa on puutteita. Yrityksessä on 50 työntekijää, joista neljä on ulkomaalaistaustaista.
– On sattunut hyviä tyyppejä kohdalle. Maahanmuuttajilla on yleensä hyvä työmotivaatio ja he tuovat myös kansainvälistä meininkiä.
Unelmana suomen kielen taito
Jyväskylän kaupunki on tarjonnut jalkautuvaa suomen kielen valmennusta yrityksissä vuodesta 2021.
Mukana on ollut kymmenkunta eri alojen yritystä, kuten päiväkoteja ja urheiluseuroja sekä teollisuuden ja talouspalvelujen toimijoita.
Kaupunki antaa kielivalmennusta 20 tuntia työntekijää tai ryhmää kohden. Mukana on ollut parisenkymmentä työnhakijaa, joista osa on työllistynyt vakituisesti.
Palvelu on räätälöityä, ja suomen kielen valmentaja Roosa Bergin mukaan se on saanut yrityksiltä paljon kehuja.
– Joillain kerroilla keskitytään työtehtäviin ja toisilla kerroilla suomen kielen oppimiseen. Tarkalla korvalla kuulostellaan, millaista suomen kieltä täytyy oppia milläkin alalla.
Lisäksi työnantajan on mahdollista saada Jyväskylän kaupungilta rekrytointitukea. Esimerkiksi maahanmuuttajasta, joka on pitkäaikaistyötön, voi saada 13 000 euroa rekrytoinnin ja perehdyttämisen kustannuksiin.
Asha Ranin mielestä suomen kielen valmennuksesta oli paljon apua työpaikan saamisessa:
Rani haluaa oppia suomen kielen. Hän harjoittelee sitä leipomossa työkavereidensa kanssa. Lisäksi hän käy suomen kielen kurssilla.
Hänen miehensä on ollut koko ajan hänen tukenaan.
– Haaveilen siitä, että saan hyvän elämän Suomessa.