Kapteeni katsoo komentosillan isoista sivuikkunoista alas laiturille, jossa irrotetaan köysiä.
Laivan yhdeksännessä kerroksessa on hiljaista. Ei uskoisi, että alus on käynnissä.
Hän painaa kaukosäätimen nappia. Iso töpseli laivan peräpäässä irtoaa laiturilla olevasta lataustornista alle minuutissa.
Aurora Botnia on ladattu.
Aluksen akut ovat täynnä tuulivoimalla tuotettua sähköä, ja sen kahdessa isossa polttoainetankissa on myös biokaasua neljälle moottorille.
Maailman vihrein matkustaja-alus on valmis lähtöön.
Komentosillalla aluksen potkureihin annetaan tehoa kahdesta ohjauskahvasta. Aurora Botnian ruori on vain kämmenen kokoinen, ja laivaa voidaan ohjata myös kahdesta pikkurillin kokoisesta joystickista.
Etuajassa hiilineutraaliksi
Matkustajia ja rahtia kuljettava Aurora Botnia aloitti liikennöinnin Vaasan ja Uumajan välillä vuonna 2021.
Kaupungit omistavat rakennuttamansa aluksen edelleen, vaikka myivät sen liiketoimintaa koordinoivan varustamon Wasalinen viime vuoden lopulla ruotsalaiselle varustamojätille Stena Linelle.
Viisivuotiaan Aurora Botnian liikennöinti oli varustamojätille houkutteleva hankinta, sillä alukseen on tehty jo käyttöönoton jälkeen muutoksia, jotka tekevät siitä ainutlaatuisen.
Sähköllä ja biokaasulla kulkeva matkustajalaiva nimittäin saavutti hiilineutraaliuden elokuussa 2025 – viisi vuotta tavoiteaikatauluaan etuajassa.
Meriliikenne on kuulunut EU:n päästökauppajärjestelmään vuodesta 2024. Se tarkoittaa, että EU-alueella operoivien varustamojen on maksettava laivojensa päästöistä. Meriliikenne tuottaa noin kolme prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Stena Line voi nyt hyödyntää Aurora Botnian hiilineutraaliudesta syntyviä päästöoikeuksia niissä laivoissaan, jotka kulkevat yhä fossiilisilla polttoaineilla ja vähentää näin varustamon päästömaksuja.
Aurora Botnian hiilineutraaliudesta on kiittäminen muun muassa meriteollisuuden johtaviin teknologiayhtiöihin kuuluvaa Wärtsilää, joka on käyttänyt laivaa uuden teknologian ja tuotekehityksensä testausalustana. Aluksessa on neljä Wärtsilän 31DF-moottoria, joissa voidaan käyttää erilaisia polttoaineita, kuten nesteytettyä maakaasua (LNG), biodieseliä tai biokaasua.
Viime vuoden elokuussa Wasaline teki sopimuksen energiayhtiö Gasumin ja Stena Linen kanssa siitä, että Aurora Botniassa käytetään jatkossa ainoastaan biopolttoaineita.
Vuodenvaihteessa laivaan asennettiin lisää akkuja. Nyt sen 12,6 megawattitunnin akkukapasiteetti on ropax-aluksista eli matkustaja-rahtialuksista suurin maailmassa.
Päästöttömyyden huomaa esimerkiksi laivan piipuista. Niistä ei tupruta harmaata tai mustaa savua.
– Maaliskuun lopulla ajoimme sähköllä melkein koko Vaasan saariston läpi, ja silloinhan piipusta ei tule kuin höyryä, toteaa Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg.
Jokainen matka suunnitellaan tarkkaan
Laivan ympärillä kelluu vielä jäälauttoja, kun 150 metriä pitkä ja 26 metriä leveä alus peruuttaa Vaasan satamassa ja kääntää keulan kohti Ruotsia.
Jäiden ja kovan tuulen vuoksi kaksi sen moottoria antaa potkureiden liikkeeseen voimaa, mutta yleensä matkustaja-alus kulkee satama-alueella pelkällä sähköllä.
Moottoreista kuuluva vaimea ääni hiljenee komentosillalla lähes kokonaan, kun laiva suuntaa saaristoon.
Talvisin Aurora Botnia kulkee Suomen ja Ruotsin väliä 2-4 kertaa päivässä, kesällä 3-4 kertaa. Matkaa Merenkurkun yli on noin sata kilometriä.
Vaikka määränpää on tiedossa, laivan komentosillalla jokainen ajo suunnitellaan ennen lähtöä ja myös matkan aikana.
Usein matkustajalaiva kulkee suurimman osan matkasta autopilotilla suunniteltua reittiä pitkin. Komentosillalla laivan kulkua seurataan kuitenkin taukoamatta, sillä autopilotti ei osaa ottaa esimerkiksi muita merellä liikkuvia huomioon.
Polttoaineen kulutus on keskeinen osa suunnittelua eli miten laiva voi ajaa matkan mahdollisimman taloudellisesti.
Säällä on ajolle suuri merkitys, samoin jäillä ja erityisesti tuulella.
– Heti kun käännämme laivaa, mietimme, mistä tuulee ja voimmeko lisätä vauhtia, tarvitseeko startata toista moottoria vai voimmeko tulla loppupätkän pelkillä akuilla. Tätä mietimme koko matkan ajan, kuvailee Aurora Botnian kapteeni Anders Andersson.
Konehuoneessakin puhdasta
Yhdeksän kerrosta alempana, laivan alimmassa kerroksessa, on kaikki se, mikä tekee Aurora Botniasta ainutlaatuisen.
Konehuoneeksi kutsutussa kerroksessa meteliä on jo enemmän kuin yläkerroksissa. Ei kuitenkaan niin paljon, että konevalvomossa tarvitsisi kuulokkeita korvien suojaksi.
Joka puolella on myös yllättävän puhdasta, mikä johtunee aluksen päästöttömistä polttoaineista. Yleisin polttoaine maailman laivoissa on edelleen raskas polttoöljy.
Konevalvomon monitoreilta konepäällikkö seuraa, mitä laivan järjestelmissä ja laivassa tapahtuu. Kaikkea seurataan sähköisesti, esimerkiksi polttoaineiden kulutusta, hyttien lämpötilaa, laivan ravintolan valaistusta, akkuja ja moottoreita.
Vesitiiviit ovet jaottelevat alakerroksessa sijaitsevat moottorit, kaasutankit ja akut omiin tiloihinsa.
Usein Wärtsilästä on joku mukana laivamatkalla.
Pelkästään ensimmäisen vuoden aikana yhtiö sai kerättyä moottoreihin asennetuista antureista dataa, jonka avulla varustamo pystyi parin vuoden aikana säästämään kaksinumeroisen prosenttiluvun verran matkustaja-aluksen polttoainetta.
Yhtä moottoria käytetään tehokkuuden testaamiseen: miten laiva voi vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä.
Aurora Botnian suunnittelussa mukana ollut merikapteeni ja laivavarustamo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg kertoo videolla, miten laivan tekniikka toimii.
Ståhlberg kertoo, että laivan energiankulutusta valvotaan sensoreiden avulla ympäri vuorokauden.
– Tämä on siitä uniikki laiva, että myös Wärtsilä näkee heti, jos jokin kone kuluttaa enemmän tai lämpöä syntyy enemmän kuin pitäisi. Pystymme heti toimimaan.
Kuudessa tunnissa täyteen
Akkuhuoneita Aurora Botniassa on kaksi.
Toisessa on vanhat akut, ja toiseen on tuotu alkuvuodesta uudet litium-akut. Uusia akkuja on yhteensä 430, joista pelkästään yksi painaa 175 kiloa.
Akut tuottavat sähköä koko laivaan. Keittiö, hytit, kokoushuoneet, valaistus, lämpö – kaikki saavat niistä tarvitsemansa sähkön.
Ståhlbergin mukaan laivan moottorit voivat ladata akkuja matkan aikana. Akkuja ladataan kuitenkin aina Vaasan ja Uumajan satamissa.
– Meillä on sen verran isoja akkuja, että niiden lataamisessa menee noin kuusi tuntia eli yön aikana ne saadaan täyteen, hän sanoo.
Hyödynnettävissä muissakin laivoissa
Ståhlberg kertoo, että ympäristöystävällisyys ulottuu Aurora Botniassa muuallekin kuin tekniikkaan.
Se on otettu huomioon niin laivan muodossa, materiaaleissa kuin työtehtävissä. Laivan hyteissä on esimerkiksi käytetyistä kalaverkoista tehtyjä mattoja, seisovassa pöydässä suositaan lähellä tuotettuja raaka-aineita.
Helmikuussa Wasaline teki matkustajamäärässä ennätyksen. Aurora Botnian kyydissä oli kuukauden aikana yli 18 000 matkustajaa.
Ympäristöystävällisyys ei kuitenkaan ole Ståhlbergin mukaan se, mikä matkustajien matkavalintaan vaikuttaa.
– Kaikki haluaisivat ajaa vihreillä polttoaineilla, mutta kukaan ei halua vielä maksaa siitä. Nuori sukupolvi on kuitenkin kiinnostunut jo päästöistä ja uskon, että jatkossa sillä on iso vaikutus, miten ja millä matkustat.
Katso videolta, mitä matkustajat ajattelevat Aurora Botnialla matkustamisesta:
Aurora Botnian päästöjä vähentäviä ratkaisuja voidaan Ståhlbergin mukaan hyödyntää muissakin laivoissa. Esimerkiksi Turun ja Tukholman välillä liikennöivää Viking Gracea suunnitellaan jo osittain sähkökäyttöiseksi.
Wärtsilä ja muut energiayhtiöt Vaasasta ovat käyttäneet Aurora Botniaa usein referenssinään, ja laivaa esitellään myös telakkateollisuudessa.
– Meillä käy ryhmiä jatkuvasti, Ståhlberg kertoo.
Pieni, mutta tehokas
Laivan kapteeni Anders Andersson on ollut Aurora Botniassa mukana alusta alkaen ja pitää vihreää matkustaja-alusta ainutlaatuisena.
Hän vertaa sitä usein merten ralliautoksi.
– Tämä on aika pieni alus, mutta tässä on tosi paljon tehoa.
Aloittaessaan kapteenina 15 vuotta sitten, laivat olivat tekniikaltaan ja polttoaineiltaan tyystin erilaisia.
– Kun miettii maailman tilaa, on mukava olla mukana tällaisessa kehityksessä ja miettiä, miten laivoja saataisiin ympäristöystävällisiksi. Se on iso juttu.