Pirkkalan seurakunnan ja mökkeilijoiden vuosia kestänyt kiista on kääntymässä loppusuoralle.
Kiista koskettaa seurakunnan omistamissa Isosaaressa ja Lehtisaaressa sijaitsevia mökkejä ja niiden purkamista.
Pirkkalan seurakunta on vuokrannut 1950-luvulta lähtien saarilla sijaitsevia tontteja kymmenille mökkiläisille edulliseen hintaan. Vuokrasopimusten mukaan kaikki rakennukset ja rakennelmat on ollut määrä poistaa, kun sopimuskausi päättyy.
Pirkkalan seurakunta irtisanoi vuokrasopimuksen vuonna 2017. Seurakunnan suunnitelmissa on liittää saaret vuoteen 2028 mennessä Metso-ohjelman luonnonsuojelualueeseen, jolloin mökkeilyä ei enää sallita. Alueet jäävät virkistys- ja retkikäyttöön, mutta yöpyminen saarella ei ole mahdollista.
– Vuokrasopimus oli hyvin selkeä. Sopimuksen mukaan rakennukset piti poistaa ja alue jättää luonnonmukaiseksi, sanoo Pirkkalan seurakunnan talousjohtaja Pekka Elomaa.
Toisin kuitenkin kävi, ja osa mökeistä seisoo edelleen paikallaan.
Nyt, lähes kymmenen vuoden jälkeen seurakunta ja mökkeilijät ovat pääsemässä yhteisymmärrykseen siitä, että mökit puretaan.
Rakennussuojeluesitys ja oikeusprosessi pitkittivät ratkaisua
Vuokrasopimuksen irtisanomisen jälkeen osa mökkiläisistä perusti Pro Isosaari/Lehtisaari -suojeluyhdistyksen ja haki rakennuksille suojelua.
Pirkanmaan maakuntamuseon ja ely-keskuksen lausunnot sekä oikeudenkäynti asiasta estivät purkutoimet vuosiksi.
– Oikeusriita kesti vuoteen 2023 asti. Lopulta todettiin, ettei rakennussuojelulle ole riittäviä perusteita ja rakennukset on poistettava, Elomaa kertoo.
Talouspäällikön arvion mukaan seurakunta menetti tuona aikana 54 000 euroa Metso-suojelukorvauksia ja pulitti lähes 30 000 euroa erilaisiin oikeus- ja työntekijäkuluihin.
Kiistan aikana mökkiläisten suhtautuminen irtisanomisiin ja rakennusten purkuun on vaihdellut, mutta aktiivinen mökkeily saarilla on jo käytännössä päättynyt.
Mökkiläiset olivat pettyneitä seurakunnan tapaan ilmoittaa vuokrasopimusten päättymisestä.
Tiedottaminen ontui ja useiden mökkiläisten oli itse selvitettävä asiaa. Yhteisiä keskustelutilaisuuksia järjestettiin vasta useiden pyyntöjen jälkeen.
– Meille ei tullut asiasta suoraa kirjettä, eikä seurakunta järjestänyt tilaisuutta, jossa siitä olisi kerrottu. Yhteinen keskustelutilaisuus saatiin vasta syksyllä 2017, kertoo suojeluyhdistyksen puheenjohtajana toiminut Raija Vääränen.
Vääräsen mukaan viime aikoina keskusteluyhteys on kuitenkin parantunut ja seurakunnan suhtautuminen mökkiläisiin on muuttunut myönteisemmäksi. Hän kertoo käsitelleensä luopumisen jo omalla kohdallaan.
Nyt kiistan ydin on siinä, miten ja kenen toimesta rakennukset puretaan sekä kuka vastaa kustannuksista.
Mökkien poistamisesta neuvotellaan, polttaminen yhtenä vaihtoehtona
Seurakunta on käynyt neuvotteluja mökkiläisten kanssa rakennusten poistamisesta.
Neuvotteluissa on noussut esiin useita vaihtoehtoja. Osa mökeistä voitaisiin polttaa pelastuslaitoksen harjoituksena, osa purkaa talkoilla tai teettää purkutyöt ammattilaisilla.
Käytännön järjestelyt ja mahdolliset kustannukset jäisivät mökkiläisten vastuulle.
Seurakunnan mielestä mökkien polttamiseen liittyy merkittäviä haasteita ja riskejä muun muassa alueen arvokkaan puuston ja luonnon vuoksi, eikä pelastuslaitos välttämättä ota laajaa urakkaa hoitaakseen.
Jos mökkejä ei poisteta vapaaehtoisesti, seurakunta voi teettää purkutyön ammattilaisilla ja laskuttaa kustannukset asukkailta.
– Kyllä se on noin kymmenentuhatta per mökki. Se olisi ikävä ja kallis vaihtoehto, Elomaa arvioi.