Kuntaliitokset yleistyvät tulevaisuudessa viime vuosien hiljaiselon jälkeen.
Kuntatalouden asiantuntija, johtaja Eero Laesterä FCG Finnish Consulting Groupista arvioi, että seuraavalla valtuustokaudella alkaa tapahtua.
Laesterä uskoo, että Suomen kartalta lähtee vielä kymmeniä kuntia, ellei valtiolta tule muuta ratkaisua.
– Kunnathan menivät aika pahasti rikki sote-uudistuksen yhteydessä.
”Jurva pärjää aika hyvin”
Suomessa on nyt 308 kuntaa. Tällä vuosikymmenellä on päätetty vain muutamista kuntaliitoksista, kun niitä vähän aiemmin tehtiin kymmeniä.
Muun muassa Etelä-Pohjanmaalla syntyi vuosituhannan alkupuoliskolla lukuisia kuntaliitoksia. Tällä hetkellä vain Ähtäri tunnustelee valtion patistamana mahdollisia liitossuuntia.
Esimerkiksi Kurikassa on huomattu, että kuntaliitoksen osapuolten hioutuminen yhteen vie aikaa. Jurva liittyi Kurikkaan 17 ja Jalasjärvi kymmenen vuotta sitten.
Jurvassa asuva kaupunginvaltuutettu Jouni Vallin (ps.) näkee kotipaikkakuntansa pärjäävän jo varsin hyvin kanta-Kurikan kainalossa. Aikaa on kulunut tarpeeksi.
– Varsinkin nyt, kun on menty hyvinvointialueelle ja on paljon isommat kuviot, kunnanosien täytyy pitää yhtä.
Liitosvuosien aikana Jurvan lähipalvelut ovat käyneet vähiin. Sitä ei voi laittaa yksinomaan kuntaliitoksen piikkiin, Vallin huomauttaa.
– Saamme myös katsoa itseämme peiliin. Kun käy maakuntakeskuksessa Ideaparkissa, puolet oman kylän väestä tulee vastaan. Syyllistyn siihen itsekin.
Vapaasta tahdosta vai pakon sanelemana
Kaupunginvaltuutettu Margit Parkkamäki (sd.) on ollut päättämässä sekä Jurvan että Jalasjärven liittymisistä Kurikkaan.
Parkkamäen mukaan kuntaliitoksen jälkeisen yhteiselon sujuvuus riippuu paljon lähtötilanteesta eli lähdettiinkö liitokseen vapaasta tahdosta vai pakon sanelemana.
– Ei voi sanoa, että ihan niin kuin lintukodossa eletään. Väillä on keskusteltu kovaa ja korkealta, välillä leppeämmin, mutta toimeen on tultu.
Parkkamäki arvioi, että ajat ovat olleet vaikeammat Jalasjärvi-liitoksen jälkeen.
– Jurva-liitoshan syntyi molempien kuntien vahvasta tahtotilasta. Jalasjärven kunta ajettiin alas valtion toimesta. Siinä on ihan eri lähtökohdat.
Margit Parkkamäki muistuttaa, että Jalasjärvi-liitos toi mukanaan 35 miljoonan velat, ja summalle ei tullut mitään vastiketta.
– Olihan se hankala tilanne, mutta Kurikka on myös saanut Jalasjärveltä paljon kuten teollisuutta ja vahvaa maataloutta. Kurikka on noussut valtakunnallisesti maatalouspitäjien kärkeen.
”Fiilikset vaikuttavat”
Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä laskee tehneensä pelkästään ministerin määräämiä, erityisiä kuntajakoselvityksiä kymmenkunta.
– Vapaaehtoisten selvitysten määrää en osaa edes laskea.
Laesterä on Parkkamäen kanssa samaa mieltä: lopputulokseen vaikuttaa paljon se, missä fiiliksissä kunnat ryhtyvät neuvottelemaan.
– Kuntajakoselvittäjällä ja selvitystyölläkin on merkitystä.
Kysyttäessä Laesterä nostaa esiin pari mielestään onnistunutta kuntaliitosta.
– Vuosituhannen alussa solmittu Mäntän ja Vilppulan liitos on mielestäni ollut kohtuullisen onnistunut.
Tuoreimmistakin liitoksista löytyy hyvä esimerkki.
– En ole mitään hirveän pahaa kuullut Kankaanpään ja Honkajoen liitoksestakaan, joka syntyi erityisen kuntajakoselvityksen tuloksena.
Etelä-Pohjanmaan kuntaluku puolittuu?
Etelä-Pohjanmaalla on nyt 18 kuntaa. Kunnallisneuvos Margit Parkkamäki arvioi, että parin vuosikymmenen kuluessa maakunnan kuntamäärä lähes puolittuu.
– Kuntien rooli on muuttunut voimakkaasti, kun hyvinvointialue hoitaa perustehtävän. Koulutuksesta ja kasvatuksesta huolehtiminen on tärkeää, mutta maakunnan väestönkehitys ei juuri suo muita vaihtoehtoja.