Kunnat ja somevaikuttajat ovat löytäneet toisensa.
Kuntaliiton mukaan vaikuttajayhteistyö on monessa kunnassa jo vakiintunutta toimintaa.
Esimerkiksi Riihimäki aloitti vuoden alusta uuden markkinointiyhteistyön ja palkkasi vuodeksi kolme paikallista somevaikuttajaa: Roosa Grönbergin, Riikka Ruokolaisen ja Iida Salosen.
Kaikki asuvat Riihimäellä ja tuottavat someen sisältöä, joka kertoo kaupungin arjesta, asumisesta ja palveluista.
Sitä ennen kaupunkiin muuttanut Roosa Grönberg oli ehtinyt kutsua puolisonsa kanssa kaupunginjohtaja Jouni Ehon tupareihin. Syynä oli innostus uuteen kotikaupunkiin ja halu esitellä sitä kavereille.
Riihimäen viestintä- ja markkinointipäällikkö Mia Miettinen kuvaa yhteistyötä mielenkiintoiseksi kokeiluksi.
– Kilpailu uusista asukkaista on kovaa. Haluamme nostaa esiin oikeiden riihimäkeläisten arkisia kokemuksia.
Puolet kunnista on jo tehnyt vaikuttajadiilejä
Kuntaliitto selvitti viime vuoden lopulla, kuinka moni kunta on tehnyt yhteistyötä vaikuttajien kanssa. Yli puolet kunnista on joskus tehnyt vaikuttajayhteistyötä, ja kymmenen prosenttia suunnittelee aloittavansa. Kyselyyn vastasi noin 200 kuntaa yli 300:sta.
Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund sanoo, että yhteistöiden tekeminen on nyt jo melko suunnitelmallista monessa kunnassa.
Viime tai toissa vuonna vaikuttajamarkkinointia tehneiden kuntien joukossa on pieniä, keskisuuria ja suuria kuntia. Tämä selviää Kuntaliiton Ylelle antamista tiedoista.
Kunnat tavoittelevat vaikuttajayhteistöillä matkailijoita, tapahtumakävijöitä ja uusia asukkaita. Ilmiö on uudehko, mutta samantyyppistä työtä on tehty kunnissa jo kauan.
– Ei tämä täysin vierasta ole. Jo 1900-luvun alkupuoliskolla toimittajia houkuteltiin vierailuille. Tapahtumiinkin on ollut jo pitkään kutsuttu julkkiksia. Konsepti on ollut olemassa jo ennen sosiaalista mediaa.
Vaikuttajamarkkinointi on Suomessa kovassa kasvussa. Asiantuntijayhteisö IAB Finlandin toimitusjohtaja Anni Lintula sanoi tammikuussa Ylelle, että kyseessä on yksi nopeimmin kasvavista markkinoinnin segmenteistä.
Arkiset asiat korostuvat
Roosa Grönbergille vaikuttajana toimiminen on uutta.
– Some on ollut minulle sunnuntaiharrastus, mutta Riihimäestä on tullut läheinen ja oli helppo lähteä mukaan. Haluan kertoa, miksi tähän kaupunkiin kannattaa muuttaa.
Hän muutti Riihimäelle viime syksynä ja osti omakotitalon yhdessä puolisonsa kanssa.
– Sydän pakahtuu joka päivä tästä uudesta arjesta: työmatka Helsinkiin on pidempi, mutta toisaalta hyötyliikuntaa tulee enemmän ja vapaa-aika on rikkaampaa, hän kuvailee.
Grönbergin ja muiden vaikuttajien tarinoissa korostuvat samaistuttavat arjen asiat kuten työmatkat, pihatyöt, lasten harrastukset ja kaupungin palvelut.
– Tärkeintä on, että vaikuttaja seisoo sataprosenttisesti sen takana, mitä kertoo. Silloin sisältö on aidosti kiinnostavaa, Grönberg sanoo.
Miksi minivaikuttajat?
Riihimäen vaikuttajat valittiin aitouden ja elämänvaiheiden, ei seuraajamäärien perusteella.
Toisin kuin Roosa Grönberg, Riikka Ruokolainen ja Iida Salonen ovat asuneet kaupungissa jo pitkään.
– Halusimme löytää vaikuttajia, jotka tavoittavat uskottavasti juuri niitä ryhmiä, joita Riihimäki tavoittelee: nuoria aikuisia, perheellisiä ja uusia muuttajia, viestintä- ja markkinointipäällikkö Mia Miettinen kertoo.
Kuntaliiton Tony Hagerlundin mukaan pienet, paikalliset vaikuttajat koetaan uskottavammiksi.
– On luontevaa, että tehtävään valitaan oman kylän lapsia. Kunnat pyrkivät myös löytämään ”meidän suunnilta” kotoisin olevia valtakunnallisesti tunnettuja vaikuttajia.
Piskuinen Puolanka kokeili, eikä pettynyt
Kainuun Puolanka on yksi vaikuttajamarkkinointia kokeilleista kunnista. Pormestari Harri Peltolan mukaan Tiktokissa tehtyjen yhteistöiden vaikutuksista on vaikea sanoa.
– Saimme vaihtelevasti näkyvyyttä omille asioillemme, ei siitä ainakaan mitään negatiivista seurannut, Peltola sanoo.
Reilun 2 000 asukkaan Puolanka on monelle tuttu pessimismistä.
Yle uutisoi marraskuussa, että Puolangan pessimistien liikevaihto nousee tänä vuonna puoleen miljoonaan euroon. Pormestari kuvailee pessimistien olevan kunnalle kantava luonnonvara.
Kainuulaisesta pessimismistä tavaramerkin itselleen tehnyt yhdistys ei kunnan rahaa kaipaa. Pessimismi sataa kuitenkin kunnan laariin.
Kuntaliiton Tony Hagerlund pitää tämän kaltaista näkyvyyttä toimivana juuri siksi, että se on aitoa.
Rahalliset panostukset vaikuttajayhteistöihin ovat Puolangalla olleet tähän mennessä pieniä.
– Meidän kokeilu oli osa hanketta. Vaikuttajayhteistöissä kustannukset voivat vaihdella 2000 eurosta äärettömään, mutta sitä ääretöntä emme tietenkään käyttäneet, sanoo pormestari Harri Peltola.
Miten vaikuttavuutta mitataan?
Riihimäki maksaa kolmelle vaikuttajalle yhteensä 22 500 euroa. Lisäksi kustannuksia syntyy muun muassa asukastarinoista ja valokuvista.
– Tunnettuus vaatii jatkuvaa työtä. Tutkimusten mukaan pitkäjänteinen työ näkyy lopulta myös muuttotilastoissa, Miettinen sanoo.
Riihimäen toiveena on nostaa esiin monipuolisesti kaupungin elämää – lasikulttuuria, tapahtumia, harrastuksia, perhearkea ja vaikka lasten parlamentin toimintaa.
– Kaikkea sitä, mitä Riihimäki oikeasti on, Miettinen kiteyttää.
Riihimäki on saanut valtakunnallista julkisuutta jo aiemmin, kun esimerkiksi Niina Lahtinen, Aku Hirviniemi ja varsinkin Janne Kataja ovat nostaneet kotikaupunkiaan esiin. Katajan kanssa kaupungilla oli aiemmin suurempi projekti, jossa Kataja toimi kaupungin ensimmäisenä Sisäänheittäjänä.