Sieltä sitä tulee: Ranskan presidentti Emmanuel Macron tykittää vastalauseita Yhdysvaltojen varapresidentille J.D. Vancelle, joka viime vuoden Münchenin turvallisuuskonferenssin lavalla haukkui eurooppalaisten johtajien edessä Euroopan arvot, kulttuurin ja vallanpitäjät ja lähti sen jälkeen tapaamaan Saksan osin äärioikeistoa edustavaa AfD:n johtoa.
Macron ei mainitse Vancea nimeltä, mutta puheen osoite on ilmiselvä. Macron oli Münchenin turvallisuusfoorumissa perjantai-illan viimeinen puhuja.
Vancen viimevuotinen puhe oli signaali, jonka jälkeen Eurooppa ymmärsi Yhdysvaltojen politiikan vaihtuneen. Se herätti Euroopan.
Puolustettuaan Eurooppaa Macron alkaa puhua aseista. Eurooppa tarvitsee uskottavaa puolustusta, lisää pitkän kantaman täsmäaseita ja voimaa.
Euroopan on uskallettava ryhtyä geopoliittiseksi vallankäyttäjäksi. Ei riitä, että Eurooppa vahvistaa aseistustaan, vaan sen on uskallettava ottaa toimijan asema, Macron sanoo.
Kovinta aseman ottamista ja uskottavuuden luomista on puhe ydinaseista. Sitä on käyty kuluneen vuoden aikana Euroopassa.
Ja tästä Macronkin taas puhuu.
Euroopan ja Yhdysvaltojen riitasointu meni vuosi sitten Münchenin konferenssissa niin pahaksi, että muutama päivä konferenssin jälkeen Saksan liittokansleri Friedrich Merz tuli julkisuuteen puhumaan juuri ydinaseista. Ne ovat Saksassa olleet aiemmin tabu.
Merz sanoi tuolloin, että Yhdysvaltain luotettavuus on kyseenalainen ja Euroopan on mietittävä, voisivatko Eurooppa, Ranska ja Britannia jakaa ydinaseitaan.
Nyt tunnusteleva keskustelu on käynnissä. Merz kertoi perjantaina käynnistäneensä keskustelut Euroopan yhteisestä ydinasepelotteesta Ranskan presidentin kanssa.
Ranska on esittänyt vuosia, että se voisi turvata ydinaseillaan muutakin Eurooppaa. Aseita on kuitenkin vähän, ne on tarkoitettu suojelemaan Ranskaa ja tositilanteessa nappia painaa Ranskan presidentti – kuka hän kulloinkin onkaan.
Kukaan ei ollut vuosiin kiinnostunut ranskalaisesta pelotteesta, koska se oli liian pieni ja ranskalainen. Britannian ydinpelote ei ole täysin itsenäinen Yhdysvalloista. Suuri Yhdysvaltojen ydinsateenvarjo taas on ollut vuosikymmenet tukevasti paikallaan, minkä takia Ranskaa lukuunottamatta muut eivät pitäneet keskustelu ajankohtaisena.
Nyt moni on kiinnostunut tästä liian pienestä sateenvarjosta, eräs diplomaattilähde kuvailee.
Diplomaattilähteiden mukaan eurooppalainen ydinpelote olisi Yhdysvaltain pelotetta täydentävä. Se ei siis korvaisi sitä.
Eurooppa vahvistaa nyt kiireesti tavanomaista puolustustaan, kun Yhdysvallat vetäytyy Natossa ja Euroopassa pienempään rooliin.
Yhdysvallat ei ole viestinyt, että se vetäisi ydinpelotettaan Euroopasta. Se, että Eurooppa vahvistaa ydinpelotettaan, kertoo muustakin kuin puolustuksen vahvistamisesta: epäluottamuksesta Yhdysvaltoihin.
Macron kertoo puhujalavalta, että käynnissä on keskustelu ydinpelotteesta Saksan ja Ranskan kesken. Ja – Ruotsin. Hetkinen. Kohta Macron mainitsee Ruotsin toiseen kertaan.
Ruotsi on todella mukana keskustelussa Euroopan ydinpelotteen vahvistamisesta. Ruotsi kehitti toisen maailmansodan jälkeen ydinteknologiaansa. Kylmän sodan aikana sen julkinen suhtautuminen ydinaseisiin oli kielteinen kuten muissakin Pohjoismaissa.
Ruotsin puolustusministeri Pål Jonsson sanoi Dagens Nyheterin mukaan torstaina, että Ruotsi käy keskustelua Britannian ja Ranskan kanssa. Tarkoitus ei ole sijoittaa aseita Ruotsiin vaan nostaa Ruotsin ”ydinälyä”. Hän kertoo tarkoittavansa strategista viestintää, taktiikkaa ja pelotetta.
Asiasta ei toistaiseksi ole käyty Ruotsissa vilkasta julkista keskustelua, eikä ole tiedossa, kuinka konkreettisia puheet ovat. Mutta poliitikkojen tapa tulla asiassa julkisuuteen on yllättävän avoin, ainakin Suomeen verrattuna.
Yle sai ulkopolitiikan lähteistään tietoa viime keväänä, että myös Suomi on ollut mukana pienten piirien epävirallisissa keskusteluissa eurooppalaisista ydinaseista.
Tämän selvempää asiasta ei ole tullut.
Puolustusministeri Antti Häkkänen sanoi Münchenissä, että mitään vakavia keskustelua ei ole käyty uskottavissa formaateissa ja eurooppalainen ydinase on valovuosien päässä.
Häkkänen on myös sanonut pelotteen kehittämisen maksavan kymmeniä tai satoja miljardeja. Häkkänen korostaa, että Yhdysvallat on täysin sitoutunut Eurooppaan ulottamaansa ydinpelotteeseen.
Perjantaina Yle sai lähteistään tiedon, että Suomi on kuitenkin mukana Euroopan ydinpelotekeskustelussa. Tai ainakaan se ”ei ole ulkoistanut itseään” eurooppalaisesta keskustelusta. Mitä tämä täsmälleen tarkoittaa, ei ole toistaiseksi selvää.
Todennäköisesti Suomen käymissä keskusteluissa on kyse on samasta keskustelusta mitä Ruotsikin käy. Myös Suomi tarvitsee tietoa ydinaseiden pelotevaikutuksesta ja taktiikasta.
Konkreettisimmin tätä on opeteltu Naton ydinasesuunnitteluryhmässä sekä vuosittaisissa Naton ydinpeloteharjoituksissa, joihin Suomen hävittäjät ovat osallistuneet.
Ydinasepolitiikka on esimerkiksi Natossa asia, josta kerrotaan hyvin vähän. Suomi taas puhuu puolustuksensa yksityiskohdista ylipäätään vähän.
Ruotsi näyttää arvioineen toisin kuin Suomi toistaiseksi, että Euroopan ydinpeloteen vahvistamisesta voi ja kannattaa puhua julkisesti.