Kritiikki datakeskuksia kohtaan on kiihtynyt tammikuun jälkeen, kun pörssisähkön varttihinnat ovat nousseet korkeiksi.
Sähköä runsaasti kuluttavien datakeskusten pelätään nostavan kotitalouksien sähkön hintaa, mutta Energiateollisuuden mukaan huoli on turha.
Kun kulutus lisääntyy, samaan aikaan lisääntyy myös sähkön tuotanto.
– Datakeskusten lisääntyminen tarkoittaa uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamista, joka on enimmäkseen maatuulivoimaa, sanoo Energiateollisuuden johtaja Jari Kostama.
Kostama sanoo, että sähkön hinta kuluttajille nousisi vain, jos sähköä ei tuoteta tarpeeksi.
Datakeskukset ja muut suuret teollisuusyritykset ostavat sähköä pitkäaikaisilla PPA-sopimuksilla.
Näissä sopimuksissa sähköä ostetaan suoraan tuottajalta sen sijaan, että se ostettaisiin sähköpörssistä. Sopimukset ovat yleensä voimassa 10–20 vuotta, kun kuluttajat tekevät yleensä enintään kahden vuoden pituisia sähkösopimuksia.
Esimerkiksi Alight Energy ilmoitti helmikuussa rakentavansa yhteisteholtaan hieman yli 200 megawatin aurinkopuistot ja akkuvaraston Etelä-Karjalan Rautjärvelle ja Ruokolahdelle. Rakentamispäätöstä on edeltänyt voimaloiden tuotannon myyminen pitkäaikaisilla PPA-sähkönhankintasopimuksilla.
Mitä tällaisen sopimuksen tehnyt yritys maksaa sähköstä sähköntuottajalle?
Fortum kertoi helmikuun alussa tulosjulkistuksen yhteydessä tehneensä myyntisopimuksia 41 eurolla megawattitunnilla. Se tarkoittaa noin viiden sentin verollista hintaa kilowattitunnilta.
– Riskienhallintamme kannalta on välttämätöntä, että voimme tehdä pitkiä sopimuksia. Silloin voimme luottaa, että ostamme sähköä järkevällä hinnalla jopa kymmenen vuoden ajan, sanoo Atnorthin Euroopan konesalipalveluiden myyntijohtaja Pekka Järveläinen.
Atnorth rakentaa Kouvolaan neljä isoa datakeskusta, joista ensimmäinen valmistuu vajaan vuoden kuluttua. Kyseessä on yli neljän miljardin euron investointi.
Pitkäaikaista sähkösopimusta tehtäessä sovitaan usein myös, että myyjä rakentaa uutta sähköntuotantoa yhtä paljon kuin datakeskus kuluttaa. Se tuo myös aurinko- ja tuulivoimayhtiölle varmuuden siitä, että voimalan toiminta on kannattavaa koko elinkaaren ajan.
– Uuden tuulipuiston investointipäätöstä valmisteltaessa pyritään valtaosa tuotannosta myymään pitkällä sähkömyyntisopimuksella, sanoo energiayhtiö OX2:n sähkömarkkinaliiketoiminnan ja pitkäaikaisten sähkönostosopimusten johtaja Olli Hagqvist.
Hagqvist laskee, että valmiiksi luvitetun tuulipuiston rakentaminen kestää noin kaksi ja puoli vuotta investointipäätöksen jälkeen. Yhtä kauan kestää datakeskuksen rakentaminen.
Uutta sähköntuotantoa on siis tarjolla samaan aikaan, kun Myllykosken datakeskus aloittaa toimintansa.
Kaikkea tuulivoimalan tuottamaa sähköä ei kuitenkaan voida myydä yrityksille etukäteen, vaan osa myydään sähköpörssissä. Tämä voi laskea sähkön hintaa tuulisina päivinä.
Miljardien eurojen datakeskus aloittaa toimintansa ensi vuonna
Kymijoen rannalle Kouvolaan valmistuu vuoden kuluttua ensimmäinen Atnorth-yhtiön neljästä datakeskuksesta.
Vastarannalla näkyy toistakymmentä vuotta sitten lakkautettu paperitehdas. Tehtaan vesivoimalaitos on edelleen toiminnassa, ja se toi islantilaisyhtiön Kouvolaan.
– Täällä on paikallista uusiutuvaa energiatuotantoa aivan datakeskuksen vieressä, se oli keskeinen syy tulla Kymenlaaksoon, sanoo Pekka Järveläinen.
Mutta vesivoimalaitoksen teho ei riitä, kun kaikki Myllykosken datakeskukset ovat täydessä toiminnassa.
Huippukulusta varten alueelle rakennetaan myös suuri sähköasema, joka kytketään suoraan Fingridin kantaverkkoon.
– Kestää vielä kymmenen vuotta, ennen kuin täällä päästään lopullisiin täysiin tehoihin, Järveläinen sanoo.
Tuolloin Myllykosken datakeskukset tarvitsevat enimmillään 430 megawatin sähkötehon. Se vastaa lähes Loviisan ydinvoimalaitoksen yhden yksikön sähkötehoa.
Tarvitaan myös säätövoimaa
Hallituksen marraskuussa 2025 tilaaman selvityksen mukaan datakeskusten yhteenlaskettu sähköteho olisi vuonna 2030 jo 2 500 megawattia, eli noin puolitoista kertaa Olkiluodon kolmosreaktorin teho.
Atnorthin myyntijohtaja Pekka Järveläinen epäilee, että selvityksessä datakeskusten määrän lisäys on arvioitu liian suureksi.
Järveläinen sanoo, että datakeskukset käyttävät tuotannossa enintään 60 prosenttia liityntätehosta ja rakenteilla olevien datakeskusten tuotantoteho ei yllä selvityksen esittämälle tasolle.
Aurinko- ja tuulivoiman tuotannon lisääntyminen voi kuitenkin nostaa sähkön hintaa erityisesti tuulettomina pakkaspäivinä, kun sähköstä on niukkuutta.
Energiateollisuuden johtaja Jari Kostama muistuttaa, että sitä varten Suomeen tarvitaan runsaasti säätövoimaa, kuten sähkövarastoja, vesivoimaa ja pumppuvoimaa.
– Kaikki saavat edullisempaa sähköä, kunhan Suomeen pystytään rakentamaan uutta sähköntuotantoa kulutusta vastaavasti.
Kostama sanoo, että se edellyttää sujuvaa luvitusta ja sitä, että sähkön kantaverkkoon sekä sähkönjakeluyhtiöiden paikallisiin verkkoihin pystytään investoimaan riittävästi.