Yhä useampi suomalaisnainen hakeutuu Ruotsiin saadakseen hoitoa synnytyksessä aiheutuneisiin vaurioihin. Yle kertoi asiasta sunnuntaina.
Ruotsissa synnytysvaurioita hoidetaan rutiininomaisemmin lantionpohjan kirurgialla.
Suomalaiset gynekologit suhtautuvat tämän tyyppiseen kirurgiaan pidättyväisesti. Osa lääkäreistä on huolissaan siitä, että Ruotsissa leikkauksia tehdään liian herkästi.
Samaan aikaan moni nainen kokee, ettei heidän vaivojaan oteta Suomessa vakavasti. Oireisiin saattaa kuulua esimerkiksi paineen tunnetta, ulostamisongelmia ja yhdyntäkipuja.
Svenska Yle haastatteli lähes kolmekymmentä naista, jotka ovat vaurioituneet alatiesynnytyksen yhteydessä. Yksi heistä on Julia, jonka matkaa naapurimaahan seurataan Synnytyksessä vaurioitunut -dokumentissa.
Ruotsalaiset naiset rikkoivat hiljaisuuden
Ruotsissa synnytysvaurioista alettiin keskustella enemmän noin kymmenen vuotta sitten.
Entistä useampi nainen puhui avoimesti vaivoistaan. Asiaan suhtauduttiin vakavasti, ja tutkimukseen ja koulutukseen ohjattiin julkista rahaa.
Vuonna 2014 perustettiin niin sanottu repeämärekisteri. Se mahdollisti synnytysvaurioiden järjestelmällisen seurannan.
Rekisteriin kerätään naisten kokemuksia oireista ennen synnytystä sekä kahdeksan viikon ja vuoden kuluttua repeämästä. Vastaavaa rekisteriä Suomessa ei ole.
Yksi repeämärekisterin keskeisistä taustavaikuttajista on Eva Uustal. Hän toimii synnytysten ja naistentautien erikoislääkärinä Linköpingin yliopistollisessa sairaalassa.
Kun Eva Uustal alkoi tutkia repeämiä 1990-luvun alussa, synnytysvaurioista ei puhuttu.
– Niitä ei ollut olemassa. Ajateltiin, että vauriot ovat niin harvinaisia, ettei niistä tarvitse tietää mitään.
Allaolevasta videosta käy ilmi, miten naisen keho mukautuu synnytykseen. Alatiesynnytyksessä lihakset ja kudokset venyvät voimakkaasti.
Uustalin tutkimus osoitti, että synnytysvauriot olivat huomattavasti yleisempiä kuin aiemmin luultiin ja ne vaikuttavat merkittävästi naisten elämänlaatuun.
Hänen mukaansa synnytysvaurioihin liittyy yhä vaikenemisen kulttuuri.
– Kyse on naisen alapäästä, virtsasta, ulosteesta ja seksistä. Näistä asioista ei haluta puhua.
”Ruotsi on edelläkävijä”
Ruotsi on edelläkävijä synnytysvaurioiden hoidossa sekä Suomeen verrattuna että kansainvälisesti, sanoo gynekologi Päivi Karjalainen.
Hän työskentelee Sairaala Novassa Jyväskylässä ja kohtaa työssään synnytyksessä vaurioituneita naisia.
Karjalainen huomasi sosiaalisesta mediasta, että monet suomalaiset naiset puhuivat mahdollisuudesta hakeutua hoitoon Ruotsiin.
Viime vuonna hän vieraili Karoliinisen yliopistollisen sairaalan lantionpohjakeskuksessa perehtymässä ruotsalaisten menetelmiin.
Hänen mukaansa Ruotsi on edelläkävijä etenkin välilihan korjausleikkauksissa eli perineorafiassa. Väliliha on emättimen ja peräaukon välinen alue.
– Ruotsissa tehdään enemmän välilihan korjausleikkauksia kuin missään muualla maailmassa, Karjalainen sanoo.
Hänen mukaansa välilihan vauriot ovat jääneet Suomessa ja muualla maailmassa vähemmälle huomiolle, koska tieto niiden merkityksestä on ollut epäselvä. Etusijalla on ollut vakavampien, peräaukon sulkijalihakseen ulottuvien repeämien ehkäisy ja hoito.
”Suomalaiset selvästi yliedustettuina”
Suomalaiset naiset hakeutuvat Ruotsiin hoitoon omakustanteisesti tai Kelan tuella.
Gynekologi ja ruotsalaisen Cmedical-klinikan toimitusjohtaja Kristina Törn kertoo suomalaispotilaiden määrän kasvaneen syksystä 2025 alkaen.
Nyt hän ottaa viikoittain vastaan yhdestä kahteen suomalaisnaista.
– Minulla on potilaita myös Saksasta, Norjasta ja Itävallasta, mutta suomalaiset ovat selvästi yliedustettuina, hän sanoo.
– Monet kertovat, etteivät he koe saavansa arviota Suomessa. Heille on kerrottu, ettei Suomessa haluta tehdä perineorafiaa.
Vanhoja käsityksiä yhdyntäkivusta
Gynekologi Päivi Karjalainen vahvistaa, että Suomessa ollaan oltu varovaisempia synnytysvaurioiden leikkaushoidossa.
Hän uskoo, että Suomessa taustalla vaikuttaa vanhentunut käsitys siitä, että välilihan korjausleikkauksista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Kun Karjalainen aloitti erikoistumisen 2000-luvun alussa, suomalaisille gynekologeille opetettiin, että välilihan korjausleikkauksia tulisi välttää. Aiemmin käytössä olleet tekniikat olivat nimittäin aiheuttaneet yhdyntäkipuja.
Karjalaisen mukaan Suomessa on lisäksi vain vähän aiheeseen erikoistuneita lääkäreitä.
Ruotsissa erilaisille lantionpohjan vaurioille on myös tarkempia diagnoosikoodeja kuin Suomessa. Ruotsalaisten lääkärien mukaan naisten on tärkeä saada tieto siitä, mistä oireet johtuvat, vaikka vaurioita ei välttämättä voitaisi korjata leikkaushoidolla.
Johtava gynekologi: ”Yksittäisiä lihaksia ei voi korjata”
Sosiaalisessa mediassa leviää käsitys, että Ruotsissa on helppo saada kirurgista hoitoa synnytysvaurioihin.
Usein puhutaan lihasten ”korjaamisesta” tai ”kiinnittämisestä” välilihan korjauksen yhteydessä. Samoja termejä käyttävät myös ruotsalaiset gynekologit.
HUSin gynekologisen kirurgian linjajohtajan, ylilääkäri Tomi Mikkolan mukaan ruotsalainen tapa kuvata operaatioita on harhaanjohtava.
– On jossain määrin yksinkertaistettua, tai erittäin paljon yksinkertaistettua, ja ehkä myös vähän väärin väittää, että identifioidaan lihas, ommellaan se ja korjataan.
Mikkolan mukaan yksittäisten lihasten korjaaminen ei ole käytännössä mahdollista, vaan korjaustoimenpiteissä pyritään kiinnittämään suurempia rakenteita, jolloin myös lihakset tulevat samalla korjatuiksi.
Hän korostaa, ettei ruotsalaisessa ja suomalaisessa mallissa ole suurta eroa.
– Ruotsalaiset eivät ole keksineet sitä, kuinka nämä kalvomaiset lihakset identifioidaan ja yksitellen korjataan.
”Tulevaisuus näyttää, oliko se hyvä idea”
Välilihan korjausleikkauksia tehdään myös Suomessa, mutta huomattavasti harvemmin kuin Ruotsissa.
HUSin naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Camilla Isaksson painottaa harkintaa.
– Kirurgien pitää aina olla tarkkana, ettei leikkaa liian innokkaasti. Jos leikkaamme potilaita, joilla on vain lieviä löydöksiä ja oireita, saatamme pahimmillaan aiheuttaa lisää vaivoja.
Isaksson peräänkuuluttaa lisää tutkimusta siitä, miten leikkaukset vaikuttavat naisiin pitkällä aikavälillä.
– Tulevaisuus näyttää, oliko se hyvä idea vai ei.
”Ruotsissa kokemukset positiivisia”
Ruotsalaisen gynekologin Kristina Törnin mukaan Ruotsissa kokemukset leikkauksista ovat tähän asti olleet positiivisia.
– On kulunut yli kymmenen vuotta siitä, kun tämä menetelmä otettiin käyttöön, eikä meille ole tullut potilaita takaisin outojen haittavaikutusten kanssa.
Törn korostaa, että synnytysvauriot vaikuttavat voimakkaasti naisten elämänlaatuun ja heidän kokemuksensa on otettava vakavasti.
– On tärkeää kuunnella potilasta, joka kertoo, että vaurio häiritsee arkea ja estää leikkimästä lasten kanssa.