Vaasan Osuuspankin työntekijä kavalsi yhdentoista vuoden aikana viiden asiakkaan tililtä yhteensä yli 300 000 euroa. Kavalluksessaan hän käytti useita menetelmiä vuosina 2012–2023.
Työntekijä siirsi asiakkaiden varoja pankin pääkassatilille, josta nosti niitä käteisenä itselleen.
Lisäksi hän siirsi asiakkaiden rahoja omille ja lähipiirinsä tileille sekä maksoi omia ja lähipiirinsä laskuja asiakkaiden tileiltä. Hän siirsi asiakkaiden varoja myös toisten asiakkaiden tileille, joilta otti ne omaan käyttöönsä.
Miten näin pääsi käymään ja vieläpä näin pitkällä ajalla?
OP Länsirannikon toimitusjohtajan Jyrki Rantalan mukaan pankilla on selkeät sisäisen valvonnan periaatteet, mutta niin kauan kuin inhimilliset tekijät ovat kyseessä, tällaiset rikokset ovat mahdollisia.
– Eihän vahinkoja sattuisi eikä rikoksia tulisi, ellei se inhimillinen tekijä olisi mahdollinen, Rantala sanoo, mutta ei avaa enempää, mitä ne tässä tapauksessa ovat.
Rantalan mukaan poliisin kanssa on sovittu, että tutkintaan liittyvistä asioista kertominen kuuluu viranomaisille.
OP Länsirannikko aloitti toimintansa tämän vuoden alussa, kun Keski-Pohjanmaan ja Vaasan Osuuspankit yhdistyivät.
Kyseisen rikoksen uhreiksi joutuneet asiakkaat ovat saaneet rahansa täysimääräisesti takaisin.
”Äärimmäisen harvinaista”
Pankkien sisäiset väärinkäytökset ovat äärimmäisen harvinaisia, arvioi Finanssiala ry:n varautumisen ja rikostorjunnan johtaja Niko Saxholm.
– Kahdentoista vuoden turvallisuusurallani kohdalleni on tullut tällaisia merkittäviä tapauksia kolme, eli yksi neljään vuoteen, pankkialallakin työskennellyt Saxholm sanoo.
Sisäisten väärinkäytösten kaava on usein samankaltainen: kyseessä on pitkään toiminut, luotettavana pidetty työntekijä, joka on päätynyt asemaan, jossa voi tehdä itsenäisesti paljon asioita.
– Pitkän ajanjakson aikana tehdyssä rikoksessa kertasiirrot eivät ole valtavia, vaan saattavat olla hyvinkin maltillisia.
Pankeilla on käytössään erilaisissa tilanteissa valvontamenetelmiä, kuten neljän silmän periaate, jossa yksi henkilö tekee asian ja toinen vahvistaa sen.
Työntekijät voivat kuitenkin hyödyntää tietojaan asiakkaiden toiminnasta. He tuntevat asiakkaansa ja tietävät ne, jotka eivät seuraa tilitapahtumiaan tarkasti.
– Jos asiakas olisi jatkuvasti selvillä, mitä hänen tilillään tapahtuu, tällainenkin rikos olisi käytännössä mahdoton, Saxholm toteaa.
Yrityksille lisää työkaluja
Saxholmin mukaan Suomen laki ei mahdollista riittäviä teknisiä työkaluja väärinkäytösten selvittämiseen ja torjuntaan.
Finanssiala ry pyrkiikin vaikuttamaan yleisellä tasolla esimerkiksi siihen, että yrityksillä olisi mahdollisuus tehdä työntekijöilleen luotto- ja muita vastaavia tarkastuksia työsuhteen aikana.
Nyt se ei yksityisyydensuojan vuoksi ole lähtökohtaisesti mahdollista.
– Sisäisten väärinkäytösten taustalla voi olla päihdeongelmia, uhkapeliriippuvuutta tai muuta, joka saattaisi näkyä jollakin muulla tavalla ennen kuin pääsee pahaksi, Saxholm sanoo.
Sisäisten väärinkäytösten valvonta on pankkien omaa toimintaa. Osana valvontaa pankit muun muassa tarkistavat uusien työntekijöiden taustat aina ja kouluttavat henkilökuntaansa.
Pankki korvasi vahingot
Jyrki Rantalan mukaan vaasalaispankki teki kaikkensa yhteistyössä poliisin kanssa esitutkinnan aloittamiseksi, kun asia lähti selviämään.
– Heti, kun esitutkinta alkoi valmistua ja vahingot selvitä, saimme korvattua kaiken asiakkaille täysimääräisesti.
Tapaus osoittaa, että sisäiseen koulutukseen sekä valvonnan tehokkuuteen pankin pitää jatkossakin laittaa tarpeeksi resursseja, Rantala sanoo.
Rantalan mukaan asiakkailta ei ole tapaukseen liittyen tullut juurikaan kommentteja.
– Tuntuu, että suuri yleisö ymmärtää, että nämä ovat todella harvinaisia tapauksia, Rantala sanoo.
Finanssiala ry:n varautumisen ja rikostorjunnan johtaja Niko Saxholm kertoi Ylen Aamussa (4.2.2026), miten suomalaisia huijataan raha-asioissa: